Metsien kestävä käyttö kannattaa

Meillä on kaksi keinoa hillitä ilmastonmuutos. Ensimmäinen ja tärkein on fossiilisten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, toinen on ilmakehään jo päässeen hiilidioksidin sitominen ja varastointi. Jälkimmäisen keinon kohdalla metsät ovat merkittävässä roolissa, sillä jokainen puu ja jokainen puusta tehty tuote varastoi hiiltä koko elinkaarensa ajan.

”Puulla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, mutta ei kaikkia päästöjä voi kuitenkaan työntää metsien syliin. Maapallon metsät eivät ehdi sitoa ja varastoida kaikkea öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytöstä vapautuvaa hiiltä”, Metsä Groupin ympäristöviestinnän asiantuntija Armi Purhonen sanoo.

Puulla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, mutta ei kaikkia päästöjä voi kuitenkaan työntää metsien syliin.

ARMI PURHONEN | METSÄ GROUP

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan koko maailman tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Suomi on muiden EU-maiden tapaan sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Hiilineutraaliin maailmaan on siis vielä matkaa ja menolippu sinne vaatii ekotehokkaita ratkaisuja, joiden avulla voimme käyttää luonnonvarojamme viisaammin sekä pienentää kasvihuonepäästöjen määrää niin, että hiilinielut voivat kompensoida ne kokonaan.

Hyvin kasvava metsä sitoo hiilidioksidia

Suomessa on jo lähes 100 vuoden ajan seurattu metsän kasvua ja kehitystä säännöllisin väliajoin tehtävillä metsäinventaarioilla, ja mittaukset osoittavat, että metsämme kasvavat kohisten: Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen metsät kasvoivat vuonna 2018 107 miljoonaa kuutiota, kun ne vielä vuonna 1960-luvulla kasvoivat alle 60 miljoonaa kuutiota.

”Metsät ovat siitä uniikki luonnonvara, että ne kasvavat koko ajan. Lisäksi me voimme itse vaikuttaa siihen, miten ne kasvavat ja miten paljon ne pystyvät sitomaan hiiltä. Hyvällä metsänhoidolla voidaan tehdä paljonkin”, Armi Purhonen sanoo.

Viisaasti hoidettu ja käytetty metsä sitoo hiilidioksidia enemmän kuin vanha, kasvuaan jo lopetteleva metsä. ”Metsien kestävä käyttö nuorentaa puustoa ja samalla parantaa sen kykyä sitoa hiilidioksidia. Suurimmillaan metsien hiilinielu on 20-40 vuoden iässä”, Armi Purhonen jatkaa.

Suomen metsien hiilinielu kaksinkertaistuu

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen metsien hiilinielu voisi kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä, vaikka runkopuun hakkuukertymä jonkin verran nousisi nykyisestä tasosta.

Suomen metsien nykyinen hiilinielu on Luonnonvarakeskuksen mukaan saavutettu pitkälti kestävän ja aktiivisen metsänhoidon ansiosta, johon kuuluvat muun muassa ajallaan suoritetut kasvatushakkuut sekä uudistuksen jälkeen kasvupaikalle sopivan puulajin valinta.

”Usein ajatellaan, että metsä säilyy suurena hiilivarastona, jos sen antaa olla. Näin ei kuitenkaan ole: ennen pitkää puut kuolevat, jolloin meiltä jäisi arvokas, hiiltä varastoiva raaka-aine hyödyntämättä”, Armi Purhonen toteaa.

Myös Ilmatieteen laitoksen mittaukset tukevat tätä: niiden mukaan vanhat metsät ovat huonoja hiilinieluja – tai jopa hiililähteitä. ”Jos metsiä ei hoideta eikä käytetä, niin metsämme eivät enää olekaan positiivinen hiilinielu, vaan niistä tulee päästöjen lähde”, toteaa Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola.

”Metsänhoidollisilla toimenpiteillä voidaan kasvattaa hiilinielua ja poistaa fossiilista hiiltä ilmakehästä sekä samalla siirtää hiilivarastoja paikkoihin, joissa ne kestävät – kuten vaikkapa puutuotteisiin tai rakennuksiin”, Matti Mikkola jatkaa.

Jos metsiä ei hoideta eikä käytetä, niin metsämme eivät enää olekaan positiivinen hiilinielu, vaan niistä tulee päästöjen lähde.

MATTI MIKKOLA | PUUTUOTETEOLLISUUS RY

Puussa on tulevaisuus

Kun metsää harvennetaan tai uudistuskypsän metsän puusto korjataan ja jalostetaan metsäteollisuuden tuotteiksi, voidaan samalla korvata ympäristöä huomattavasti enemmän kuormittavien raaka-aineiden käyttöä.

Tänä päivänä puusta voidaan tehdä melkein mitä tahansa korvaamaan fossiilisia raaka-aineita. Tärkeintä on käyttää arvokas, pohjoinen puuraaka-aine mahdollisimman tarkasti hyödyksi ja jalostaa sitä monipuolisesti hiiltä sitoviksi, kierrätettäviksi ja kompostoituviksi tuotteiksi.

”Meillä Suomessa on siihen erinomaiset edellytykset, sillä metsäteollisuutemme hyödyntää puun jokaisen osan parhaalla mahdollisella tavalla joko materiaalina tai energiana”, Puutuoteteollisuus ry:n Matti Mikkola sanoo.

Uudistusvaiheessa olevasta puusta noin 60 prosenttia on tukkia, josta tehdään puutuotteita muun muassa rakentamiseen. Noin 25 prosenttia puusta on kuitupuuta, josta valmistetaan sellua sekä muita biopohjaisia tuotteita. Loput 15 prosenttia puusta on kuorta ja oksia, joista tuotetaan uusiutuvaa energiaa.

”Se on hieno ja kestävä yhtälö, joka takaa, että maailman paras raaka-aine käytetään aina sataprosenttisesti hyödyksi siellä, missä se luo ympärilleen eniten arvoa”, Matti Mikkola sanoo.