Puurakentaminen on ratkaisu

Maailman väkiluku kasvaa 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Saman aikaisesti miljardi ihmistä muuttaa kaupunkeihin ja erilaisten materiaalien, ravinnon sekä asuntojen tarve lisääntyy.

Tulevaisuudessa vähemmästä ja vastuullisemmasta on tehtävä enemmän. ”Tarvitsemme pitkäikäisiä ja vähäpäästöisiä, joiden avulla voimme vastata lisääntyvään kysyntään rakentamisen saralla”, Metsä Woodin rakentamisen liiketoiminnan kehitysjohtaja Jussi Björman sanoo.

Tarvitsemme pitkäikäisiä ja vähäpäästöisiä, joiden avulla voimme vastata lisääntyvään kysyntään rakentamisen saralla.

JUSSI BJÖRMAN | METSÄ WOOD

Nykyinen tapa rakentaa aiheuttaa paljon päästöjä

Rakentaminen kuluttaa Euroopassa enemmän raaka-aineita kuin mikään muu teollisuuden ala – ja valtaosa tästä kulutuksesta perustuu uusiutumattomiin luonnonvaroihin.

”Uusiutuva puuraaka-aine on ilmaston kannalta yksi parhaista vaihtoehdoista, sillä sen käytöstä aiheutuvat ympäristöpäästöt ja energiankulutus ovat pienet verrattuna esimerkiksi tiileen, betoniin, alumiiniin tai teräkseen”, Jussi Björman sanoo.

Painon mukaan mitattuna rakentamisen osuus uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksesta on jopa 50 prosenttia. Lisäksi rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen maailman kasvihuonepäästöistä sekä kuluttaa noin 40 prosenttia primäärienergiasta. ”Tätä rakentaminen on tänään, mutta tätä se ei voi olla enää huomenna”, Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola toteaa.

Puurakentaminen vähentää ratkaisevasti luonnonvarojen kulutusta

EU-maiden on tarkoitus vähentää hiilidioksidipäästöjään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Tämän ilmastotavoitteen saavuttaminen edellyttää, että vähennämme uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä rakentamisessa ja korvaamme niitä kestävän kehityksen mukaisilla materiaaleilla.

Puu voidaan luokitella matalan energian rakennusmateriaaliksi. ”Puun jalostaminen vaatii vain vähän energiaa. Lisäksi suuri osa puutuotteiden tuotannossa tarvittavasta energiasta saadaan tuotannossa syntyvistä sivutuotteista, kuten puun kuoresta ja purusta”, Jussi Björman sanoo.

”Jos kaikki Euroopan asunnot rakennettaisiin betonin sijaan puusta, niin luonnonvarojen kulutus vähenisi jopa 70 prosenttia. Samalla rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakentamisen aikainen energiankulutus vähenisi 40 prosenttia ja päästöt pienenisivät 60 prosentilla. Siksi puu”, Matti Mikkola sanoo.

Puun hyvät syyt: nopeus ja keveys

Puuviilutuotteiden painon ja lujuuden suhde on maailman huippuluokkaa. Siksi puutuotteista voidaan tehdä kevyitä ja lujia rakenteita, jotka soveltuvat erinomaisesti korkeaan ja tiiviiseen kaupunkirakentamiseen.

Kevyet puurakenteet vähentävät luonnonvarojen kulutusta, sillä keveyden ansiosta rakennustyömaalla tarvitaan vähemmän myös muita materiaaleja. ”Puutalo ei tarvitse yhtä järeitä perustuksia kuin betonitalo. Tämä pienentää ympäristön kuormitusta, sillä tänä päivänä perustukset ovat iso osa rakennuksen hiilijalanjälkeä”, Jussi Björman sanoo.

Kevyet puurakenteet aiheuttavat myös vähemmän liikennekuormitusta, sillä yhteen kuormaan voidaan pakata viisi kertaa enemmän puuta kuin betonia.

Esivalmistus on laadun tae

Puun keveys mahdollistaa rakennusmateriaalien esivalmistuksen. ”Työ voidaan siirtää rakennustyömaalta tehdasolosuhteisiin. Tämä takaa, että suuri osa työstä on tehty valmiiksi kuivissa ja hallituissa olosuhteissa, jolloin rakentamisen laatu pysyy korkeana läpi prosessin”, Matti Mikkola sanoo.

Esivalmistus nopeuttaa rakennusprosessia merkittävästi, sillä valmiit puumoduulit voidaan koota työmaalla kuin mittatarkat legopalikat. ”Puukerrostalo nousee kattoa myöten valmiiksi muutamassa viikossa eli rakennustyömaalla ollaan sään armoilla vain lyhyt hetki – mikä nostaa rakentamisen laatua merkittävästi”, Mikkola jatkaa.

Puurakenteiden esivalmistuksella on myös tärkeä aluetaloudellinen merkitys, sillä sen avulla työtä voidaan siirtää pääkaupunkiseudun niukoilta työmarkkinoilta raaka-aineen lähelle eri puolelle Suomea.

”Kun edistämme puurakentamista ja jalostamme suuremman osan puuraaka-aineesta valmiiksi tuotteiksi ja komponenteiksi täällä kotimaassa, voimme samalla luoda uusia työpaikkoja sinne, missä niitä eniten tarvitaan”, Matti Mikkola toteaa.