Puunhankinta
Metsä Wood
Metsä Fibre
Metsä Board
Metsä Tissue
Tämä on ollut hurjan pitkä prosessi, sanoo Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen.
”Yli kahden vuosikymmenen työ on nyt saatu päätökseen.”
Hiitolanjoki virtaa Suomesta Venäjälle ja laskee Laatokkaan. 53 kilometriä pitkä joki on Laatokan lohen tärkein nousujoki, ja siellä elää Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta.
”Kaikki kolme Suomen puolella olevaa voimalapatoa on nyt purettu ja koskialueet kunnostettu. Kangaskoski, Lahnasenkoski ja Ritakoski virtaavat vapaina”, Ollikainen sanoo.
Koskien ennallistamistyö on edellyttänyt pitkän taustatyön. Ollikaisen mukaan on myös ollut tärkeää, että hanke on saanut riittävästi rahoitusta.
”Onneksi meillä on ollut projektissa mukana vahva taustajoukko. Kunta, maakunta ja Ely-keskus ovat tuoneet projektiin asiantuntemustaan.”
Koskien ennallistamisen suurin hyötyjä on äärimmäisen uhanalainen Laatokan lohi. Nousuesteiden purkaminen mahdollistaa lohen nousun Suomen puolelle, mikä lisää lajin lisääntymispotentiaalia. Koskien kunnostamisesta hyötyy myös taimen.
Hiitolanjoki on koko Laatokan tärkein lohen lisääntymisjoki.
”Monissa muissa Laatokan laskujoissa on nousuesteitä ja ongelmia veden laadun kanssa”, Ollikainen sanoo.
Ollikaisen mukaan voimaloiden energiantuotannon lopettamisella on ollut luonnolle korvaamaton merkitys. Virtaveden ekosysteemit elpyvät, ja samalla on kehitetty alueen retkeilypalveluja monimuotoisessa jokivarren luontoympäristössä.
Paikalliset asukkaat ovat olleet hankkeesta innoissaan.
”Tästä kertoo muun muassa se, että kaikki lupapäätökset on saatu läpi ilman yhtään valitusta”, Ollikainen innostuu.
Voimalaitosrakennukset ovat museoviraston suojelemia, ja ne on tarkoitus kunnostaa tulevaisuudessa. Rakennukset ovat arvokasta kulttuuriympäristöä, jota halutaan säästää, ja esimerkiksi patorakennetta jätetään mahdollisimman paljon näkyviin.
”Rakennuksia on tarkoitus hyödyntää matkailussa ja suunnitteilla on museo Kangaskosken voimalan yhteyteen”, Ollikainen sanoo.
Kangaskoskelle ja Ritakoskelle myydään jo nyt päivälupia lohikalojen kalastuskiellon ulkopuolella. Lohi ja taimen tulee kuitenkin päästää vapaaksi ja käyttää vain väkäsettömiä koukkuja, Ollikainen muistuttaa.
”Täytyy olla iloinen, että kaikki on mennyt hienosti ja lopputulos on upea. Työ uhanalaisen lohen puolesta on ehdottomasti ollut kaiken vaivan arvoista.”
Artikkeli on julkaistu aiemmin Metsä Groupin Viesti-lehdessä 1/2024