Puunhankinta
Metsä Wood
Metsä Fibre
Metsä Board
Metsä Tissue
Mökkiläiset omistavat Suomessa suhteellisen paljon rantaviivaa, joka on sekä minkin että supikoiran tärkeää lisääntymisaluetta, sanoo Metsästäjäliitossa Valkeakoskella työskentelevä hankevastaava Petri Passila.
Rannat ovat täynnä ravintoa ja mökin rakenteet ja pihapiirin rakennettu ympäristö tarjoavat sopivia pesäpaikkoja.
”Ihmiseen tottuneet minkki ja supikoira viihtyvät tämmöisillä paikoilla mainiosti, toisaalta mökkirannoissa minkkikantaa on myös helppo pitää kurissa”, Passila innostuu.
Metsä Groupilta saatu rahoitus oli Metsästäjäliitolle enemmän kuin lottovoitto, Passila sanoo. ”Sen avulla saimme huomattavan edun hankkeen etenemiselle, ilman että se kuormittaa Metsästäjäliiton kassaa.”
Vieraslajihankkeessa mukana olevien mökkiläisten tehtävänä on joko ilmiantaa alueella olevia vieraslajeja tai tarkistaa kerran vuorokaudessa metsästäjän mökkipihaan tuoma loukku. Alueiden metsästäjien vastuulla on kuitenkin elävinä pyytävien loukkujen tarkistaminen päivittäin.
Mökkiläinen voi halutessaan hankkia myös itse loukun, sillä vieraslajien pyynti ei vaadi nykyään metsästyskorttia eikä -lupaa. Vieraslajipyynnit ovat kuitenkin tarkkaan valvottua toimintaa ja sitä sitovat tarkat säännöt, Passila sanoo.
”Hankkeessa käytetty Jalmarin laatikkorauta on helppokäyttöinen ja turvallinen loukku, ja sitä voi kuka tahansa käyttää minkin ja supikoiran pyyntiin”.
Supikoira on alunperin tuotu viime vuosisadan alussa itärajan takaa Kaukasiasta tarhaeläimeksi. Ensimmäiset karkurit on tavattu 1940–50-luvuilla.
Supikoira on kaikkiruokainen ja selviytyy myös karummissa olosuhteissa. ”Yksi aikuinen supikoirapariskunta voi yhden kevään aikana tehdä selvää kaislikkoisen lahden vesilintukannasta”, Passila harmittelee.
”Aiemmin on ajateltu, ettei supikoira osaa uida, mutta Varsinais-Suomessa tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että pannoitettu supikoira oli haahkan pesinnän alettua tehnyt jopa kahden kilometrin uintimatkoja saarten välillä”, Passila sanoo.
Pohjois-Amerikasta kotoisin olevan minkin kanta on lähtenyt liikkeelle tarhakarkureista. Minkki on vikkelä sekä maalla että vedessä. Se pyydystää kaloja ja järven pohjaeläimiä. Minkki on myös taitava kiipeilijä, eivätkä telkän pöntötkään ole siltä suojassa.
”Sekä minkki että supikoira ovat söpöydestään huolimatta täysiä petoja”, Passila sanoo.
Molemmat lajit uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta. Vieraslajeilla on vain vähän luontaisia vihollisia, minkillä saukko ja supikoiralla ilves ja susi.
”Mutta vaikka alueella on ollut kaksikin susilaumaa, niin alueella on silti säilynyt elinvoimainen supikoirakanta, kannan pienentämisessä tarvitaan siis myös ihmisen apua”, Passila sanoo.
Lähes vapaaehtoisvoimin pyörivässä hankkeessa ovat mukana kaikki Metsästäjäliiton 16 piiriä Hangosta Lappiin. Mukaan valittujen hankealueiden piirivastaavat ottavat yhteyttä metsästysseurojen vapaaehtoisiin, vieraslajipyynnistä kiinnostuneisiin metsästäjiin.
Metsästäjät puolestaan ottavat keväisin yhteyttä alueen mökkiläisiin. ”Facebookin puskaradio on myös osoittautunut hyväksi kanavaksi, mutta kyllä tämä homma onnistuakseen jalkautumista vaatii”, Passila sanoo.
Kolmen vuoden aikana metsästäjille on jaettu 1 568 loukkua. Metsästäjät puolestaan ovat jakaneet loukkuja mökkiläisille joko siten, että mökkiläiset hoitavat pyynnin itse tai alueiden metsästäjät suorittavat pyynnin.
”Metsästävät ovat vastuussa saaliseläimen asianmukaisesta hautaamisesta. Tällä estetään myös riistaeläimissä esiintyvän trikiini-sukkulamadon leviämistä.”
Mökkiläisiltä saatu palaute on ollut lähestulkoon kiittävää, myös metsästäjät ja rahoittajat ovat olleet tyytyväisiä. ”Ja mikä parasta, ymmärrys vieraslajien vaikutuksista kotoperäisille lajeille on kasvanut”, Passila sanoo.