Metsä Groupilla on yhteensä 29 tuotantolaitosta 7 Euroopan maassa. Jokaisella tehtaalla on ympäristölupa, joka määrittää reunaehdot tehtaan toiminnalle. Ympäristöluvassa annetaan tyypillisesti raja-arvot muun muassa ilma- ja vesipäästöille sekä ympäristömelulle.

Vesistövaikutukset minimoidaan

Maailman vesivarat jakautuvat epätasaisesti, ja suurin osa vedestä on merissä. Maailman vesivaroista makeaa vettä on noin 3 %, ja sekin pääosin jäätiköissä tai lumena. Maailman vesirikkain alue on esimerkiksi WBCSD:n mukaan Pohjoismaat – ja näillä vesirikkailla paikoilla sijaitsevat myös Metsä Groupin tuotantolaitokset. 

Koska metsäteollisuustuotteiden valmistuksessa tarvitaan makeaa vettä, on tehtaat rakennettu järvien ja jokien varsille. Vaikka vettä käytetäänkin, on metsäteollisuus esimerkiksi Suomen mittakaavassa maltillinen vedenkäyttäjä: ala käyttää 0,2 % Suomen käytettävissä olevista vesivaroista. 

Metsäteollisuuden prosessivedet puhdistetaan huolellisesti ennen niiden laskemista takaisin jokeen, järveen tai mereen. Noin puolet vedestä käytetään koneiden jäähdytykseen. Jäähdytysvesi kulkee omassa järjestelmässään puhtaana, eikä sitä siten tarvitse puhdistaa käytön jälkeen.

Metsäteollisuuden toiminnan vaikutusten minimointi ulottuu myös tehtaiden ulkopuolelle niin, että metsien arvokkaat luonnonvedet säilyvät. Metsätalouden vaikutus vesistöihin minimoidaan käyttämällä monipuolisia vesiensuojelumenetelmiä, ja esimerkiksi metsäsertifiointi edellyttää suojavyöhykkeitä. Metsät ovat elintärkeitä myös veden kiertokulun kannalta, koska ne pitävät yllä sadannan ja haihdunnan tasapainoa sekä parantavat pohjavesien laatua vähentämällä pintavalunnan imeytymistä pohjavedeksi. Boreaalisella vyöhykkeellä maa-alueilta tapahtuvasta haihdunnasta merkittävin osa tapahtuu juuri metsistä. Metsiä ei myöskään tarvitse kastella, sillä esimerkiksi Suomessa sataa 600–700 millimetriä vuodessa.

Vaikka vettä käytetäänkin tehokkaasti, on Metsä Groupin konserninlaajuinen tavoite vähentää prosessiveden käyttöä tuotetonnia kohti 17 % vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2017 mennessä vedenkäyttö oli vähentynyt 15 %. Tavoite pyritään saavuttamaan sekä investoinnein, kuten uutta teknologiaa hyödyntäen, että prosesseja tehostamalla ja optimoimalla.

Lue lisää vedenkäytöstä Metsä Groupin tehtailla

Päästöjen vähentäminen on ilmastonmuutoksen torjuntaa

Metsä Groupin keskeiset keinot ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat bioenergian osuuden lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Olemme vähentäneet fossiilisia CO₂-päästöjä 35 % tuotettua tonnia kohden vuoden 2009 tasosta. Fossiilisille CO₂-päästöille asetetun tavoitteen saavutimme etuajassa jo vuonna 2013 kun tavoitteemme oli vähentää päästöjä 30 % vuoteen 2020 mennessä.

Metsä Group on investoinut viime vuosina merkittäviin uusiutuvan energian hankkeisiin, joiden ansiosta uusiutuvan energian osuus toiminnoissamme on yhä kasvanut. Metsä Groupin 29 tuotantolaitoksesta 23:lla tuotetaan uusiutuvaa energiaa, ja konsernin käyttämistä polttoaineista 88 % on puupohjaisia. Tuotamme bioenergiaa myös yhteiskunnan käyttöön, ja Metsä Group tuottaa 15 % Suomen uusiutuvasta energiasta.

Metsä Groupin tehtaiden energiatehokkuus on parantunut 7 % vuoden 2009 tasosta. Energiatehokkuuden parantamiselle vuodelle 2020 asetettu tavoite on 10 %. Energiatehokkuuden parantamiseksi etsimme keinoja vähentää lämmön- tai sähkönkulutusta. Tehtailla suurin osa energiasta käytetään esimerkiksi mekaanisen massan valmistukseen, pumppaamiseen sekä sellun, kartongin ja paperin kuivaamiseen. Siksi energiatehokkuus on riippuvainen tehtaiden käyntivarmuudesta.

Lue Case: Energiatehokkaampi Metsä Tissue

Katso tarkemmat tiedot hiilidioksidipäästöjen ja energiatehokkuuden kehityksestä

Jätteet ja sivutuotteet osa ​resurssitehokkuutta

Käytämme hankkimamme raaka-aineen tarkasti hyödyksi. Prosessien kehittämisen ansiosta vähemmästä raaka-ainemäärästä syntyy enemmän lopputuotetta ja ympäristövaikutukset pienenevät. Resurssitehokkuudessa tuotannon sivuvirrat ovat arvokasta raaka-ainetta uusille tuotteille ja hyötykäyttöön. Metsä Groupin Suomessa syntyviä sivuvirtoja käytetään eniten maa- ja ympäristörakentamiseen. Rakentamisen lisäksi tärkeää hyötykäyttökohde on lannoittaminen ja lannoitteiden raaka-aineet.

Metsä Groupin keskeiset jätehuollon tavoitteet ovat jätteen määrän vähentäminen, jätteen tehokas hyötykäyttö ja keinojen löytäminen jätteen synnyn ehkäisyyn. Vuonna 2017 yli 90 % tuotannon sivuvirroista käytettiin hyödyksi, josta noin puolet hyödynnettiin energian tai höyryn tuotantoon. 

Suomen uudistunut jätelaki antaa mahdollisuuksia jätteiden ja sivutuotteiden uudenlaiselle hyödyntämiselle. Olennaista on tiettyjen hyödynnettäväksi katsottavien materiaalien luokittelu sivutuotteiksi jätteen sijaan. Jätelain mukainen sivutuotestatus haetaan ympäristölupaprosessin yhteydessä aluehallintovirastolta.

Suurimmat jätejakeemme ovat viherlipeäsakka, energiatuotannosta syntyvä tuhka ja kemiallisesta selluntuotannosta syntyvä kalkkituhka. Tuotannon sivuvirrat, kuten sahanpuru, puun kuori ja hake, käytetään energiantuotannossa. Muita sivuvirtoja voidaan hyödyntää mm. lannoitteena tai maanrakennuksessa, ja niitä myös myydään kumppaneillemme jatkojalostusta varten. 

Periaatteenamme on käyttää raaka-aine siellä, missä siitä on eniten hyötyä. Jätteet ja tuotannon sivuvirrat pyritään käyttämään aina ensin raaka-aineena. Kaatopaikalle menevän jätteen osuus pyritään aina pitämään mahdollisimman pienenä.