Tarvitsemme Eurooppaan vahvan metsästrategian  


EU:n metsästrategian tulee kattaa koko metsäsektorin arvoketju. Kestävä metsätalous on ratkaisu niin talouden, ympäristön kuin ilmastonkin kannalta.

Green Deal on Euroopan komission kestävän kasvun strategia, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä, luoda vihreämpi ja terveellisempi ympäristö sekä saada aikaan kasvua ja työtä.

Erinomaisia tavoitteita! Huolestuttavaa kuitenkin on se, että vihreästä sopimuksesta puuttuu liki kokonaan biotalous. Se loistaa poissaolollaan, samoin kuin kestävä metsätalous ja koko metsäsektori.

Euroopan unionin nykyinen metsästrategia on voimassa vuoden 2020  loppuun saakka. Sen yleistavoitteena on metsien kestävä kehitys ja hoito Euroopassa. Kun entisen strategian voimassaolo lakkaa, Euroopan komissio tullee julkaisemaan EU:n uuden metsästrategian alkuvuodesta 2021.

Euroopan parlamentti muodosti oman kantansa  metsästrategiaan jo lokakuussa. Parlamentissa hyväksytyn raportin pääneuvottelija oli suomalainen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa. Parlamentin kanta oli vahva viesti komissiolle: metsäbiotalous ja kestävä metsätalous tulee nähdä olennaisena osana ratkaisua EU:n ilmasto­ ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa.

Maatalousneuvosto (jäsenmaat) antoi omat päätelmänsä EU:n tulevasta metsästrategiasta marraskuun puolivälissä. Neuvosto painottaa kestävää metsänhoitoa, metsäsektorin merkitystä EU:n biokiertotaloudessa sekä jäsenmaiden päätösvaltaa metsäpolitiikassa. Sen päätelmät ovat linjassa Euroopan parlamentin kannan kanssa ja vastaavat hyvin suomalaisten metsänomistajien näkemystä.

Suomelle metsäala on vientiteollisuutena tärkeämpi kuin monille muille EU­maille, ja siksi meille on  erityisen tärkeää tulevan metsästrategian sisältö ja  vaikuttavuus. Lähtökohtaisesti metsäpolitiikka ja metsätalous kuuluvat jokaisen Euroopan unionin jäsenvaltion kansalliseen toimivaltaan.

Suomessa eduskunta on todennut tämän useaan kertaan, viimeksi keväällä 2020 Green Dealia käsitellessään. Huolestuttavaa kuitenkin on, että nykyisestä komissioista on kyseenalaistettu kansallinen päätäntävalta metsäpolitiikassa ja sovitettu metsäpolitiikkaa ympäristö­ ja ilmastopolittikan alle.

Totta on, että unionilla on jäsenvaltioiden rinnalla jaettu toimivalta muun muassa energia­, maatalous­ ja ympäristöasioissa, joilla kaikilla on kytkös metsiin ja kansallisiin metsäpäätöksiin. Tämä on juuri se syy, miksi unioni tarvitsee yhtenäisen, vahvan ja toimivan metsästrategian, joka luo raamit toimivaltasuhteille.

Suomalaisten metsänomistajien ja metsäteollisuuden näkökulmasta metsästrategiassa tulee nostaa vahvasti esille metsiin perustuva taloudellinen potentiaali, jonka nykyinen komissio on tuntunut unohtaneen. Metsät ja metsäala ovat merkittävä osa myös koko Euroopan biotaloutta.

Euroopan metsäinstituutti on arvioinut metsäbiotalouden tuotteiden arvoksi Euroopassa yli 200 miljardia euroa vuodessa. Lisäksi on arvioitu, että puupohjaisten tuotteiden globaalit markkinat tulevat kasvamaan 200 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Eli meillä on todellakin markkinoilla mahdollisuuksia.

Suomen tulee määrätietoisesti vaikuttaa metsätiedon lisäämiseksi ja kestävän metsätalouden edistämiseksi Euroopan unionissa. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa siihen, että biotaloutta ja metsien roolia siinä ei ymmärretä. Meillä ei myöskään ole varaa siihen, että omat päättäjämme toimivat vastoin Suomen ja kestävän kehityksen etuja. Tulevan strategian tulee kattaa koko metsäsektorin arvoketju.

Kestävä metsätalous on ratkaisu niin talouden, ympäristön kuin ilmastonkin kannalta.

Juha Hakkarainen

Metsäjohtaja

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Other Metsä Group stories