EU:n metsästrategian tulee kattaa koko metsäsektorin
arvoketju. Kestävä metsätalous on ratkaisu niin talouden, ympäristön kuin
ilmastonkin kannalta.
Green Deal on Euroopan komission kestävän kasvun strategia,
jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä, luoda vihreämpi ja
terveellisempi ympäristö sekä saada aikaan kasvua ja työtä.
Erinomaisia tavoitteita! Huolestuttavaa kuitenkin on se,
että vihreästä sopimuksesta puuttuu liki kokonaan biotalous. Se loistaa
poissaolollaan, samoin kuin kestävä metsätalous ja koko metsäsektori.
Euroopan unionin nykyinen metsästrategia on voimassa vuoden
2020 loppuun saakka. Sen
yleistavoitteena on metsien kestävä kehitys ja hoito Euroopassa. Kun entisen
strategian voimassaolo lakkaa, Euroopan komissio tullee julkaisemaan EU:n uuden
metsästrategian alkuvuodesta 2021.
Euroopan parlamentti muodosti oman kantansa metsästrategiaan jo lokakuussa. Parlamentissa
hyväksytyn raportin pääneuvottelija oli suomalainen europarlamentaarikko Petri
Sarvamaa. Parlamentin kanta oli vahva viesti komissiolle: metsäbiotalous ja
kestävä metsätalous tulee nähdä olennaisena osana ratkaisua EU:n ilmasto ja
ympäristötavoitteiden saavuttamisessa.
Maatalousneuvosto (jäsenmaat) antoi omat päätelmänsä EU:n
tulevasta metsästrategiasta marraskuun puolivälissä. Neuvosto painottaa
kestävää metsänhoitoa, metsäsektorin merkitystä EU:n biokiertotaloudessa sekä
jäsenmaiden päätösvaltaa metsäpolitiikassa. Sen päätelmät ovat linjassa
Euroopan parlamentin kannan kanssa ja vastaavat hyvin suomalaisten
metsänomistajien näkemystä.
Suomelle metsäala on vientiteollisuutena tärkeämpi kuin
monille muille EUmaille, ja siksi meille on erityisen tärkeää tulevan metsästrategian
sisältö ja vaikuttavuus.
Lähtökohtaisesti metsäpolitiikka ja metsätalous kuuluvat jokaisen Euroopan unionin
jäsenvaltion kansalliseen toimivaltaan.
Suomessa eduskunta on todennut tämän useaan kertaan,
viimeksi keväällä 2020 Green Dealia käsitellessään. Huolestuttavaa kuitenkin
on, että nykyisestä komissioista on kyseenalaistettu kansallinen päätäntävalta
metsäpolitiikassa ja sovitettu metsäpolitiikkaa ympäristö ja ilmastopolittikan
alle.
Totta on, että unionilla on jäsenvaltioiden rinnalla jaettu
toimivalta muun muassa energia, maatalous ja ympäristöasioissa, joilla
kaikilla on kytkös metsiin ja kansallisiin metsäpäätöksiin. Tämä on juuri se
syy, miksi unioni tarvitsee yhtenäisen, vahvan ja toimivan metsästrategian,
joka luo raamit toimivaltasuhteille.
Suomalaisten metsänomistajien ja metsäteollisuuden
näkökulmasta metsästrategiassa tulee nostaa vahvasti esille metsiin perustuva
taloudellinen potentiaali, jonka nykyinen komissio on tuntunut unohtaneen.
Metsät ja metsäala ovat merkittävä osa myös koko Euroopan biotaloutta.
Euroopan metsäinstituutti on arvioinut metsäbiotalouden
tuotteiden arvoksi Euroopassa yli 200 miljardia euroa vuodessa. Lisäksi on
arvioitu, että puupohjaisten tuotteiden globaalit markkinat tulevat kasvamaan
200 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Eli meillä on todellakin
markkinoilla mahdollisuuksia.
Suomen tulee määrätietoisesti vaikuttaa metsätiedon
lisäämiseksi ja kestävän metsätalouden edistämiseksi Euroopan unionissa. Meillä
ei ole yksinkertaisesti varaa siihen, että biotaloutta ja metsien roolia siinä
ei ymmärretä. Meillä ei myöskään ole varaa siihen, että omat päättäjämme
toimivat vastoin Suomen ja kestävän kehityksen etuja. Tulevan strategian tulee
kattaa koko metsäsektorin arvoketju.
Kestävä metsätalous on ratkaisu niin talouden,
ympäristön kuin ilmastonkin kannalta.
Juha Hakkarainen
Metsäjohtaja
Maa- ja
metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry