Digitaalisuus mullistaa metsäteollisuuden

Uudet teknologiat vievät metsänhoitoa vauhdilla sähköiseen maailmaan. Tulevaisuuden metsänhoito on ajasta ja paikasta riippumatonta –myös virtuaalimetsät tulevat. Metsä Group on alan edelläkävijänä kehittänyt viime vuosina voimakkaasti metsänomistajille tarjottavia sähköisiä palveluita ja näyttää suuntaa koko metsäteollisuudelle. Sähköisen asioinnin kasvukäyrä osoittaa ylöspäin: vuoden 2017 puolivälissä 28 prosenttia puukaupoista tehtiin ja vielä tätä suurempi osuus metsänhoitopalveluista myytiin sähköisen kanavan kautta.

Metsäverkko mobiili

Metsäverkko on taskussa kulkeva metsä

Yksi on varmaa: tulevaisuudessa metsänhoito on yhä virtuaalisempaa, ajasta ja paikasta vapaata. Ja suunta on kohti virtuaalimetsiä. Edessä on päivä, jolloin metsänomistajat voivat käydä metsissään vaikkapa olohuoneistaan käsin – eivät vielä huomenna, väliin mahtuu muutamia kehitysaskeleita, mutta tulossa virtuaalimetsät ovat.

Metsä Group työstää Tieto Oyj:n ja start up -yritys CTRL Realityn kanssa parhaillaan virtuaalimetsädemoa, joka valmistuu syksyllä 2017. ”Meidän tavoitteenamme on luoda menetelmä, jolla virtuaalimetsä voidaan tulevaisuudessa saada aikaan eri datalähteistä mistä tahansa metsästä”, Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen kertoo.

Uudet edistykselliset teknologiat ovat tulleet metsäteollisuuteen nopeasti ja tuoneet mukanaan mahdollisuuksia: uudenlaisia palveluita ja vaivattomuutta metsänomistajille, tarkempaa tietoa metsätiloista, laskevia kustannuksia. Toisin kuin voisi ajatella, sähköiset metsäpalvelut tuovat metsät ja metsänhoidon monissa kohdin aiempaa lähemmäksi metsänomistajia.

”Uudet menetelmät voivat mullistaa metsäsuunnittelun. Niiden avulla metsäsuunnitelmien kustannukset laskevat ja metsätilojen tiedot ovat aiempaa tarkemmat. Tulevaisuudessa metsätilaa ostettaessa siitä voi olla drone-video saatavilla ja mahdollisiksi tulevat myös 3D- eli virtuaalimetsäsuunnitelmat. Virtuaalinen metsäsuunnitelma on jo lähiaikoina mahdollinen – alan teknologian ja laitteiden kehitys on todella nopeaa. Tulevaisuudessa voimme hyödyntää virtuaalista metsäsuunnitelmaa metsänomistajan tavatessamme, ja tehdä yhdessä vaikka virtuaalinen metsänkäynti hänen omaan metsäänsä”, Jumppanen valottaa kehityksen suuntaa. 

Metsä Group on alan edelläkävijänä hyödyntänyt aktiivisesti digitalisaatiota jo olemassa olevien ja uusien metsänomistajille tarkoitettujen palvelujen kehittämisessä. Esimerkiksi metsänomistajien käytössä olevista uusista palveluista käy Metsä Groupin vuodenvaihteessa 2014–2015 markkinoille tuoma Metsäverkko mobiili -sovellus. Kyseessä on mobiili metsäsuunnitelma, eräänlainen taskussa kulkeva metsä, joka mahdollistaa metsäasioiden hoitamisen ajasta ja paikasta riippumatta.

”Metsänomistaja voi ladata oman metsäsuunnitelman älylaitteeseen, kännykälle tai tabletille ja pystyy tarkastelemaan ja hallinnoimaan sitä laitteen kautta. Maastoon mentäessä Metsäverkko mobiilin avulla näkee kartalla, missä kohdin metsää kävelee, sekä sen, millaisia hoito- ja hakkuutöitä jokaisella kuviolla pitäisi tehdä seuraavaksi ja mikä niiden tulo- ja menoennuste on”, Jumppanen kertoo.

Metsäverkko mobiili -palvelun kautta metsänomistaja pystyy myös pitämään kirjaa tehdyistä toimenpiteistä, päivittämään metsäsuunnitelmaa ja tallentamaan metsikkökuvioihin liittyviä muistiinpanoja ja kuvia. Ainutlaatuiseksi sovelluksen tekee se, että sitä voi käyttää maastossa ilman verkkoyhteyttä. Yhteys tarvitaan ainoastaan ensimmäistä kertaa käytettäessä ohjelman asentamiseen ja tilatietojen lataamiseen. 

”Suomessa on ollut perinteisesti ongelmana se, että mobiilisovellukset ovat olleet online-sovelluksia, jolloin niiden käyttöön tarvitaan verkkoa. Kun karttoja liikutellaan suuntaan ja toiseen, tarvitaan tehokas verkko, jotta käyttökokemus olisi sujuva. Kun käytetään tällaista offline-versiota, saadaan hyvä käyttökokemus, oli verkkopeittoa tai ei”, Jumppanen toteaa.

Metsäverkko online

Sähköinen asiointi kasvaa vauhdilla

Toinen merkittävä digiharppaus tehtiin kesäkuussa 2015, kun Metsä Group teki maailman ensimmäisen sähköisen puukaupan. Kauppa vahvistettiin pankkitunnuksilla Metsä Groupin uudistetussa Metsäverkko-palvelussa.

”Asiakas voi Metsäverkossa tarkastella omia jäsentietoja, metsäsuunnitelmia ja metsävaratietoja tarkemmalla tasolla kuin mobiilissa. Lisäksi asiakas voi tehdä siellä metsäkirjanpitoa ja erilaisia simulointi- ja optimointitarkasteluja, eli katsoa miten vaikkapa hakkuutulojen maksimointi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa tulevaisuuden kassavirtaan”, Jumppanen kertoo.

Virtuaalimetsä

Pitkällä aikavälillä suomalaisista metsistä luodaan digitaalinen kaksonen

Metsä Group tutkii, testaa, hyödyntää ja kehittää uusia teknologioita ja metsänomistajille tarjottavia palveluita aktiivisesti. Yhtiön pitkän aikavälin visio on Juha Jumppasen mukaan se, että suomalaisista metsistä luodaan digitaalinen kaksonen.

”Uskon, että tulevaisuudessa jokainen Suomessa kasvava puu on mallinnettu ja tiedämme sen sijainnin, pituuden, läpimitan, puulajin ja muita tietoja. Virtuaalilaseilla voi mennä mihin tahansa metsikköön ja suunnitella puukaupat ja metsänhoitotyöt sekä näyttää metsänomistajalle, että olemme käyneet tällä tilalla ja katsoneet sen läpi ja meidän mielestämme tilalla kannattaisi tehdä tällaisia toimenpiteitä, joiden tulo- ja menoarvio on tämä. Virtuaalimaailmassa voidaan myös näyttää, miltä metsä näyttää toimenpiteiden jälkeen”, hän havainnollistaa.

Virtuaalimetsän rakentaminen ei tapahdu Jumppasen mukaan yön yli, mutta se on kehityksen suunta. Lyhyellä aikavälillä tullaan todennäköisesti näkemään muun muassa metsävaratiedon ja metsäsuunnitelmien tekemisen prosessin uudistus. Tähän liittyen Metsä Group testaa kesällä 2017 dronen eli kauko-ohjattavan kamerakopterin avulla kolmea uutta metsänmittausmenetelmää yhdessä kumppaniensa kanssa.

”Olemme kehittäneet erilaisia drone-pohjaisia menetelmiä ja saaneet niistä hyviä testituloksia. Nyt testaamme menetelmiä, joilla saamme metsästä nykyistä huomattavasti tarkempaa ja monipuolisempaa tietoa. Uskomme löytäneemme keinon, jolla pääsemme kiinni yksittäiseen puuhun liittyvään tietoon – aina puulajin saakka. Meillä on samalla mahdollisuus kerätä tietoa metsän terveydentilasta”, Jumppanen kertoo.

Metsävarojen mittaukseen testataan kahta menetelmää. MosaicMill-yhtiön kanssa kehitettävässä menetelmässä dronella lennetään metsätilan läpi ja puut mitataan digitaalisen kuvatulkinnan avulla. Yhdellä lennolla voidaan mitata 50–100 hehtaarin tila, mutta kamerakoptereiden akut kehittyvät jatkuvasti, joten tulevaisuudessa lentoajat ovat nykyistä pidempiä.

Finsilva Oyj:n kanssa samaa asiaa testataan kiinteäsiipisellä dronella. Sen lentoaika on pidempi ja kerralla voidaan mitata noin 500 hehtaarin tila. Tässä menetelmässä metsä mitataan laserkeilaimella.

”Tutkimme erilaisia teknologiavaihtoehtoja ja arvioimme, mikä niistä olisi tulevaisuudessa paras. Tavoite on se, että dronea hyödyntäen pystyisimme laskemaan nykymuotoisen metsäsuunnitelman kustannuksia merkittävästi, kun perinteistä maastotyötä ei tarvita. Toinen tavoite on uusi tuote, eli virtuaalinen metsäsuunnitelma”, Jumppanen toteaa.

Forest hub

Uudet teknologiat tuovat yhteen ostajat ja myyjät

Metsä Group testaa Tiedon kanssa menetelmää, jolla kuusen kaarnakuoriaistuhot voidaan havaita droneen sijoitetun laitteiston avulla ennen kuin ne näkyvät ihmissilmään. Tästä on suora taloudellinen hyöty metsänomistajille: tulevaisuudessa vaurioituneet puut voidaan hakata ennen kuin tukkiosa menee pilalle. Vaurioituneiden puiden tunnistaminen on merkittävää myös siksi, että näin voidaan estää kuoriaisten aiheuttaminen tuhojen leviäminen laajemmalle ympäristöön. 

”Autamme Metsä Groupia hyödyntämään edistyksellisimpiä kuvantunnistustekniikoita ja esimerkiksi satelliittikuvia, joiden avulla voidaan tunnistaa infektion vaurioittamat puut. Tämä on erittäin kriittinen asia erityisesti Keski-Euroopassa, jossa kesät ovat kuivia, mutta myös eteläisessä Suomessa”, Tiedon Christian Hofmann, VP Industry Solutions, Realtime Supply Chain, sanoo. 

Tieto on myös lanseerannut keskeisten suomalaisten metsäteollisuuden toimijoiden kanssa ensimmäisen version Forest Hub -ekosysteemipalvelusta, joka digitalisoi puun ja kuidun toimitusketjun ja siten helpottaa puulogistiikan tietojärjestelmien ja tehtaiden vastaanottoprosessien tiedonvälitystä. Forest Hub on siis nykyaikainen, kahdensuuntainen tiedonvälityskanava yrityksen puunhankinnan ja asiakastehtaan välillä.

”Forest Hubin tarkoitus on parantaa puunhankinnan päivittäistä toiminnan suunnittelua ja seurantaa, varastonhallintaa ja tiedon laatua sekä vähentää manuaalisen työn määrää ja virheitä. Tulemme kehittämään Forest Hubia ja edelleen laajentamaan palvelun kattavuutta kuidun- ja puunhankinnan ekosysteemissä”, Hofmann kertoo.

Juha Jumppanen
Juha Jumppanen on suomalaisen metsäteollisuuskonserni Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja. Hän on valmistunut Joensuun yliopistosta metsänhoitajaksi. Juhalle on kertynyt mittava työkokemus metsäteollisuudesta ja hän tuntee koko puunhankinnan arvoketjun kannolta lopputuoteasiakkaalle. Myös harrastukset vievät Jumppasen metsään. Siellä hän rentoutuu metsää hoitaen, metsästäen tai vain muuten siellä liikkuen.
 

Christian Hofmann
Christian auttaa teollisuusyrityksiä toteuttamaan digitalisaatiostrategiansa menestyksellisesti. Hänen johtamansa Tiedon Realtime Supply Chain -yksikkö kehittää ratkaisuja metsä- ja tehdasteollisuudelle. Niiden avulla yritykset voivat hyödyntää uusia mahdollisuuksia ja optimoida toimitusketjujaan ja muuttaa liiketoimintamallejaan tulostalouden mukaiseksi. Tiedon lanseeraamaan Digital Forest Twin® -konseptiin kuuluvan Forest Hubin, joka yhdistää Suomen metsänomistajat, ammattiostajat ja toimitusketjun ja lisää näin läpinäkyvyyttä ja tiedon oikea-aikaista saatavuutta.

LÄHTEET:
Artikkeliin on haastateltu Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppasta ja Tieto Oyj:n Christian Hofmannia, VP Industry Solutions, Realtime Supply Chain.