”Suomen metsien hyvä tilanne selittyy runsailla ja systemaattisilla hoitotöillä, kestävällä käytöllä, suotuisalla ikärakenteella sekä vajaapuustoisten metsien vähenemisellä. Myös ilmastonmuutos eli keskilämpötilan nousu on vauhdittanut metsien kasvua”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön Niina Riissanen.
Metsävarojen riittävyyden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat olennainen osa metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. ”Kestävä metsätalous koostuu taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ulottuvuuksista”, kertoo Niina Riissanen.
Taloudellinen kestävyys tarkoittaa, että metsien elinvoimaisuus ja tuottavuus säilyvät. Ekologinen kestävyys turvataan säilyttämällä metsäluonnon monimuotoisuus. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluu metsistä saatavan hyödyn turvaaminen kansalaisille ja eri toimijoille. Kulttuurista kestävyyttä vaalitaan huomioimalla metsiemme kulttuurisesti merkittävät kohteet.
”Uudet tiedonkeruumenetelmät ja tiedon tehokkaampi hyödyntäminen auttavat meitä huomioimaan kaikki neljä kestävyyden pilaria”, toteaa Niina Riissanen.
Metsäsertifiointi kertoo metsän kestävästä käytöstä
Metsäsertifikaatti on merkki siitä, että puuraaka-aine on hankittu kestävästi ja laillisesti hoidetuista metsistä. Suomen talouskäytössä olevista metsistä 85 prosenttia on sertifioitu.
Sertifioinnin avulla varmistetaan metsälle luonteenomaisten elinympäristöjen ja luontotyyppien säilyminen ja turvataan niiden eliölajiston monimuotoisuus. Sertifioinnilla myös huolehditaan metsässä työskentelevien oikeuksista ja turvataan metsien virkistyskäyttömahdollisuudet.
”Kun Metsä Groupin käyttämä puutavara tuodaan tehtaanportille, pystymme kertomaan 100 prosentin varmuudella, mistä puu on peräisin. Käyttämämme puu on aina jäljitettävissä ja peräisin sertifioiduista tai kontrolloiduista metsistä”, sanoo Metsä Groupin ympäristöpäällikkö
Janne Soimasuo.