Humisevat hiilinielut

​Metsänomistajilla on poikkeuksellinen asema: he voivat torjua ilmastonmuutosta sekä kuluttajina, hiilinielujen ylläpitäjinä että uusiutuvan raaka-aineen tuottajina.

17.6.2021
Krista Kimmo

Kasvaessaan terve ja elinvoimainen metsä yhteyttää ja nielee hiiltä ilmakehästä. Kesällä kasvun huminan voi lähes kuulla.

Suomalaisen metsänomistajan ei onneksi tarvitse arvailla, miten metsä pidetään elinvoimaisena ja hyvässä kasvussa. Hyvän metsänhoidon ohjeet perustuvat vuosikymmenten pitkäjänteiseen ja korkealaatuiseen metsäntutkimukseen. Keinot ja niiden vaikutukset ovat tiedossa.

Tässä kuusi keskeistä:         

  1. Huolehdi kaadetun metsän tilalle mahdollisimman pian uusi metsä, jotta puuton vaihe jää mahdollisimman lyhyeksi.
  2. Teetä laadukas maanmuokkaus, se parantaa puiden kasvua ja metsän hiilinielua pitkällä aikajänteellä.
  3. Käytä jalostettuja taimia ja siemeniä. Jalostettua alkuperää olevat puut kasvavat 10–30 % paremmin kuin luontaisesti syntyneet.
  4. Uudista metsät kasvupaikalle sopivilla, kotimaisilla puulajeilla ja suosi sekametsiä siellä missä mahdollista. Näin metsät säilyvät elinvoimaisina ja sellaisina, joihin myös muut kotimaiset lajit ovat sopeutuneet.
  5. Teetä taimikonhoidot ja harvennukset ajallaan, jotta puilla on tilaa kasvaa ja laadukkaimmat puut järeytyvät tukkipuiksi.
  6. Pidä huolta metsän monimuotoisuudesta kaikissa metsänhoidon vaiheissa. Lahopuuta tarvitaan siinä missä hiilinielujakin.

Ihminen on muokannut elinympäristöään koko historiansa ajan. Ihmisten toiminnasta on aiheutunut ennen kokemattoman vaikuttava seuraus, ilmastonmuutos, eikä sen tuomilta muutoksilta ole turvassa yksikään alue. Ilmastonmuutos uhkaa maapallon elämää sellaisena kuin me sen tunnemme. Siksi me torjumme sitä.

Suomalainen metsänomistaja voi olla tyytyväinen siitä, että hän ja edeltävät polvet ovat tehneet ilmastonmuutosta torjuvia tekoja jo vuosikymmenet. Suomalaiset metsät sitovat niiden käytöstä vapautuvan hiilidioksidin lisäksi useamman muun tuotannonalan CO2-päästöt.

Esimerkiksi Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan vuotuista puunkäyttöä vastaava määrä puuta kasvaa metsiimme kesällä alle viikossa.

Meillä on yhdet Euroopan terveimmistä ja elinvoimaisimmista metsistä, jotka ovat mittava hiilinielu. Saamme niistä uusiutuvaa raaka-ainetta ihmisten tarvitsemiin tuotteisiin sekä hyvinvointia, joista kaikki suomalaiset nauttivat suoraan tai välillisesti.


Krista Kimmo
Kirjoittaja on metsänhoitaja ja viestinnän ammattilainen, joka viihtyy niin metsässä kuin merelläkin. Metsä Groupilla hän on työskennellyt vuodesta 2015.
Lue lisää

Lue lisää artikkeleita

  • Metsänhoito

    Suo täällä, vetelä siellä?

    Kehityspäällikkö Janne Soimasuo pohtii, miten selviytyisi kuivin jalon syksyisellä ulkoilureitillään. Kulkemisen ennakointi on tärkeää myös metsätaloudessa. Aivan samat perusperiaatteet, joihin törmää ulkoillessa, toimivat myös puunkorjuussa ja metsänhoidossa: Kantavuus vaihtelee maastossa kosteuden mukaan, ja toinen maalaji on toista pehmeämpää. Näitä tietoja yhdistelemällä voidaan siis ennustaa maaston kulkukelpoisuutta ja kantavuutta.

    Lue lisää
  • Metsänhoito

    Suomen metsien kehitys - menestys vai katastrofi?

    ​Metsistä ja niiden käytöstä puhutaan nyt erityisen paljon. Metsiemme kehityksestä ollaan montaa mieltä ja keskustelua käydään kovilla kierroksilla. Metsiemme tilasta ollaan kiinnostuneita yhä enemmän myös Suomen rajojen ulkopuolella.

    Lue lisää
  • Metsänhoito

    Taimikonhoito ratkaisee metsän tuoton

    ​Suomessa metsäntalouden kestävyys perustuu ajatukselle, että uusi puusto saadaan aikaan luontaisesti tai viljellen uudistushakkuun jälkeen. Suomalaisen metsälainsäädännön perustana onkin ollut jo 1800-luvulta lähtien ajatus: ”metsää älköön autioksi hävitettäkö”.

    Lue lisää
  • Metsänhoito

    Metsänhoidon käytännöt perustuvat tutkimustietoon

    ​Metsällä on aina ollut merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansantaloudessa. Siksi sitä on myös tutkittu paljon.

    Lue lisää
  • Teppo Ojala

    Metsänhoito

    Sekametsillä lisää monimuotoisuutta

    ​Sekametsät lisäävät ennen kaikkea metsien monimuotoisuutta, mutta ne ovat myös yhden puulajin metsiköitä kestävämpiä niin ilmastonmuutoksen aiheuttamia kuin muitakin tuhoja vastaan. Sopivalla kasvupaikalla ne myös kasvavat vähintään yhtä hyvin ja jossain tapauksissa jopa paremminkin ja samalla hiilensidonta vahvistuu entisestään.

    Lue lisää