Energiatehokkuudessa on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia

​Kun aloitin Metsä Groupissa kohta vuosi sitten, päämäärä oli selkeä: parantaa energiatehokkuusindeksiä kolme prosenttiyksikköä vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoite on yhä kirkas, mutta vuoden viisaampana ovat keinot sen saavuttamiseen valaistuneet.

Pirita Mikkanen
9.10.2019
Pirita Mikkanen

Energiatehokkuudessa on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia

Metsä Groupissa on tehty järjestelmällistä työtä energiatehokkuuden parantamiseksi ainakin vuodesta 2003 alkaen. Vuosien aikana noin puolet energiansäästöstä on tullut laiteinvestoinneista ja puolet muutoksista toimintatapoihin tai prosessien ajomalleihin.

Laiteinvestoinnein saatava energiatehokkuushyöty tulee jatkossa yhä kalliimmaksi, sillä kypsät hedelmät on jo poimittu. On arvioitu, että energiaintensiivisen teollisuuden taloudellisesti järkevä energiatehokkuuden parannuspotentiaali laiteinvestoinnein olisi Euroopassa 6–13 prosenttia, mutta tekninen kokonaispotentiaali jopa 26 prosenttia. Asiantuntija-arviotkin siis tukevat käsitystä siitä, että puolet energiatehokkuuspotentiaalista ei vaadi laiteinvestointeja vaan kehittyneempiä ohjausjärjestelmiä ja huolellista operointia.

Miksi muiden kuin laiteinvestointien merkittävää potentiaalia ei ole pystytty hyödyntämään? Olen tehnyt pitkään energiatehokkuustyötä ja havainnut, että varsinkin nousukausien ja korkeiden hintojen aikana tuotannon kustannustehokkuuden kehittäminen jää tuotannon volyymin jalkoihin. Usein kyse on pienistä teoista ja säädöistä, joilla varmistetaan tuotteen volyymi ja laatu, mutta samalla kustannukset voivat huomaamatta kasvaa. Heikompina aikoina koneita joudutaan käyttämään vajaateholla, mikä harvemmin on energiatehokkainta.

Pienistä puroista kasvaa helposti iso virta, ja siksi pienten tehokkuusparannusten tai -hukkien havaitsemiseksi tarvitaan lisää tietoa ja järjestelmien tuki. Osaamista tehtailla kyllä on, mutta tieto ei siirry järjestelmiin itsestään. Kokemusperäisen osaamisen muuntaminen osaksi järjestelmien tietoa on pitkäjänteistä ja erittäin arvokasta ryhmätyötä. Järjestelmien tiedon kehittyessä voidaan yhä monimutkaisempia valintatilanteita helpottaa yhdistämällä aiempia valintoja ja kustannuslaskentaa. Metsä Groupissa on saatu hyviä kokemuksia siitä, kuinka henkilöstön ymmärrys kustannuksista vaikuttaa valittuihin toimenpiteisiin.

Tietojärjestelmien tuottaman datan hyödyntämiseen on jo teknisiä ratkaisuja, vaikka monella teollisuudenalalla dataa vasta kerätään ja yhtenäistetään. Datan jalostamiseen jäsennellyksi tiedoksi ja edelleen toimiksi on jo olemassa toimivia koneoppimiseen ja tekoälyyn pohjautuvia sovelluksia. Vielä prosessiosaaminen ja data-analytiikka eivät kuitenkaan täysin kohtaa. Metsä Groupissakin tehdään jatkuvaa tuotantovolyymien, turvallisuuden ja laadun vertailua tehtaiden välillä – ehdottoman tärkeitä ja kaikkien huomion vaativia aiheita. Data-analytiikan alkuvaiheen panostukset ovat kuitenkin suuria, ja siksi ne toistaiseksi on kohdistettu lähinnä laadun kehitykseen.

Metsäteollisuus on energiaintensiivinen toimiala, ja siksi jokainen säästetty kilowattitunti on tärkeä paitsi yrityksen tuloksen myös ilmaston kannalta. Metsä Groupin vuosittaiset energiatehokkuustoimet säästivät lähes saman verran hiilidioksidia jokaista työntekijäämme kohti* kuin yksityishenkilön tavaroiden ja hankintojen (ei sisällä ruokaa) aiheuttamat päästöt.

* laskennan helpottamiseksi käytetty Suomen keskiarvopäästökertoimia huolimatta säästömaasta


Pirita Mikkanen

Energiatehokkuuden kehitysjohtaja, Metsä Group

Pirita Mikkanen on pitkän linjan energiatehokkuuden ja muutosjohtamisen ammattilainen. Kustannustehokkuus juurtui työn sisällöksi jo aikanaan yrittäjänä sekä useissa yhtiöissä johto- ja hallitustyössä puunjalostusteollisuuden ratkaisutoimittajana. Hän viihtyy metsässä vapaallakin, rastien, sienten tai koiran perässä.

Lue lisääblogikirjoituksia