Uudistava maankäyttö tukee luonnon monimuotoisuutta rakennetussa ympäristössä

Suunnittelussa on keskeistä analysoida ja tunnistaa lähiseudun luonnon erityispiirteet, luontotyypit ja niihin sopeutunut luontainen lajisto. Suunnittelussa tuetaan lähiseudulla luontaisesti esiintyvän lajiston elinmahdollisuuksia vahvistamalla seudulle tyypillisiä elinympäristöjä. Eri lajien ja lajiryhmien riippuvuus luonnon eri resursseista ja resurssiyhdistelmistä tunnistetaan, ja näitä ominaisuuksia luodaan ja jäljitellään rakennetun ympäristön ratkaisuissa. Kylvöissä ja istutuksissa suositaan geneettisesti paikallista kantaa edustavien alkuperäisten kasvilajien populaatioita.

Uhanalaisiksi arvioidut lajit ovat suunnittelun läpileikkaava tavoitteellinen teema kaikissa habitaateissa ja lajiryhmissä. Uhanalaisten lajien esiintyminen ja esiintymien ylläpito ja vahvistaminen on suunnittelun keskeinen tavoite. Viranomaislupaa edellyttävissä tilanteissa toimitaan viranomaislupien ja -ehtojen puitteissa. Kasvillisuuden suunnittelussa tunnistetaan niiden kasvilajien merkitys, jotka ovat ravintokasveja uhanalaiselle hyönteislajistolle.

Suunnittelun tavoitteena on tunnistaa eri aikakausina seudulle levinnyt lajisto voimavarana, jonka vaaliminen on luonnon monimuotoisuuden lisäksi paikallishistoriallisten merkitysten vahvistamista. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kasvilajisto voi koskea 1600-luvun alussa tai aikaisemmin levinneitä muinaistulokkaita (arkeofyyttejä) tai myöhemmin ihmistoiminnan myötä levinneitä uustulokkaita (neofyyttejä).

Tehdaspaikkakunnilla esiintyy lajistoa, joka on siirtynyt alueelle teollisen toiminnan vuoksi esimerkiksi maa-ainesten mukana siemenvarastoina. Teollinen toiminta luo myös elinympäristöjä, joiden tarjoamiin olosuhteisiin tietyt lajit ovat sopeutuneet. Tämä lajisto on osa teollisuuspaikkakunnan ylläpidettävää lajistoa, joka tunnistetaan osaksi paikallista kulttuurihistoriaa. Paikkakunnan teollisuushistoria demonstroidaan osana paikallisesti kehittynyttä luonnon monimuotoisuuden kokonaisuutta. Kemissä tällaisia lajeja ovat esimerkiksi rantakurvi (Xenus cinereus) ja lehtomaitikka (Melampyrum nemorosum).

Alueella tavattavien haitallisten vieraslajien torjumiseksi toimitaan suunnitelmallisesti ja tapauskohtaisesti. Kasvilajien osalta esiintymät hävitetään ja alueella jatketaan seurantaa mahdollisten uusien esiintymien estämiseksi ja haittojen minimoimiseksi. Vieraseläinpopulaatioita torjutaan ja seurataan aktiivisena yhteistyönä paikallisyhteisöissä.

Suunnittelussa tunnistetaan paikallisesti tärkeät ekosysteemipalvelut eli luontohyödyt ja ohjataan luontopohjaisia ratkaisuja tuomaan käytännön hyötyjä alueen asukkaille ja muille käyttäjille. Rakennetun ympäristön luontoratkaisuilla ja kaupunkiluonnolla on hyvin monipuolinen merkitys ihmisille asuinympäristönä. Luontoratkaisut vaikuttavat keskeisesti ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen, turvallisuuteen mm. tulvasuojeluna, ilman ja veden laatuun sekä virkistys- ja harrastusmahdollisuuksiin. Luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut kuntapalveluina voivat olla kunnalle merkittävä vetovoimatekijä.

Suunnittelussa osallistetaan kuntalaisia ja paikallisia yhteisöjä vuoropuhelun, yhteisöllisyyttä edistävien tapahtumien ja konkreettisten hankkeiden kautta. Luontoa vahvistavien toimien tavoitteena on luoda kaikkia osapuolia kunnioittavaa ja palkitsevaa yhteistyötä. Jaettu toiminnallisuus rakentaa jaettua positiivista tulevaisuuskuvaa ja luontosuhteille annetaan mahdollisuus kehittyä. Yksityissektorin luonnon monimuotoisuustavoitteet ja -toimenpiteet täydentävät julkisen sektorin ja ympäristöviranomaisten tavoitteita ja velvoitteita.

Suunnittelussa toteutetaan kaupunkiympäristössä luontoratkaisuja, jotka tukevat ympäristökasvatusta. Ratkaisut voivat perustua yhtä lailla toiminnallisuuteen ja leikkeihin kuin tiedolliseen sisältöön tukemaan opetussuunnitelmien tavoitteita. Kaupunkialueen lähiluonnosta kehitetään virikkeellistä ja aistinvaraista luontokokemusta korostavaa, inspiroivaa kokemus- ja oppimisympäristöä kaiken ikäisille.

Suunnittelun tavoitteena on vahvistaa luonnon asemaa paikallisena kulttuuriarvona. Taiteelle annetaan mahdollisuus integroitua luontoteemaisessa tilataiteessa, ja ratkaisujen visuaaliseen ilmeeseen kiinnitetään huomiota. Luontoteemaisia teoksia voidaan teettää tilaustyönä tai tapauskohtaisesti voidaan järjestää julkisia kilpailuja, jotka lisäävät suunnitelmien ja niiden tavoitteiden tunnettuutta.

Kokeillaan ja kehitetään uusia luonnonhoidon ja ekologisen ennallistamisen teknisiä ratkaisuja, menetelmiä ja lähestymistapoja vahvistaa biodiversiteettiä rakennetussa ympäristössä. Teollisen tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen mahdollistaa kasvualustojen perustamisen. Riittävä kokemus eri ratkaisuista mahdollistaa parhaiden käytänteiden valtavirtaistamisen. Kokemukset uudenlaisista luontoratkaisuista dokumentoidaan ja kuvataan avoimesti, jotta muut toimijat kotimaassa ja ulkomailla voivat hyödyntää suunnittelussa saatuja kokemuksia.