Taimikonhoito ratkaisee metsän tuoton

​Suomessa metsäntalouden kestävyys perustuu ajatukselle, että uusi puusto saadaan aikaan luontaisesti tai viljellen uudistushakkuun jälkeen. Suomalaisen metsälainsäädännön perustana onkin ollut jo 1800-luvulta lähtien ajatus: ”metsää älköön autioksi hävitettäkö”.
  • Blogit
  • |
  • |
  • Metsät
Metsänhoidon asiantuntija

Uudistamisvelvoitteesta huolehditaan hyvin, mutta sen jälkeiset panostukset taimikonhoitoon nähdään helposti pelkkinä kuluerinä, joiden tuotto ei omana elinaikana realisoidu. Muutaman metrin mittaiset puut saattavat tuntua vähäpätöisiltä, mutta todellisuudessa taimikon ensimmäiset 10 vuotta ovat ratkaisevia siinä, millaista puuta meillä on tulevaisuudessa käytettävissä.

Metsätalous on pitkäjänteistä ja ylisukupolvista. Metsien kvartaali on monessa asiassa 25 vuotta. Kuitenkin uudistamisen jälkeen taimikoissa tapahtuu paljon ja nopeasti. Vuodenkin viivästyminen taimikonhoidossa johtaa kasvutappioihin pidentäen metsikön kiertoaikaa ja lisäten kustannuksia lisääntyneen taimikonhoidon ajanmenekin myötä. Tämä on huono yhtälö, viivyttely ei siis kannata. Metsänhoitotöiden kannattavuus perustuukin ajatukselle, että niiden ansiosta puut kasvavat nopeammin ja niistä kehittyy arvokkaampia kuin ilman hoitotöitä. Metsänhoito tulisi nähdä ketjuna toimenpiteitä, joista edellinen vaikuttaa aina seuraavaan. Esimerkiksi huonosti tehtyä maanmuokkausta on vaikea kompensoida istutuksilla, koska taimet eivät yksinkertaisesti menesty muokkaamattomassa maassa.

Taimikonhoidossa poistetaan kasvua haittaavaa puustoa ja annetaan kasvutilaa jäljelle jääville puille, joiden pituuskasvu ja järeytyminen nopeutuvat. Taimikonhoito on myös luonnonhoidollinen toimenpide. Jos taimikonhoitovaiheessa perataan kaikki lehtipuu pois, on niitä vaikea saada sekaan myöhemminkään puuston sulkeutuessa. Taimikonhoidossa jätetään myös suojatiheikköjä metsän eläimille. Lyhyellä tähtäimellä taimikonhoito ei lisää hiilensidontaa, mutta pitkällä aikavälillä se lisää hiilivarastoja. Koska taimikonhoidolla ohjataan kasvu parhaisiin runkoihin, saadaan niistä myöhemmissä vaiheissa valmistettua pitkäikäisiä puutuotteita. Lisäksi taimikonhoidolla pienennetään metsätuhojen riskiä sekä edistetään metsikön sopeutumista muuttuvaan ilmastoon eli pidetään metsät elinvoimaisina.

Omaa ajatteluani ohjaa partiotaustastani kumpuava ajatus jättää maailma tuleville sukupolville parempana paikkana kuin sen itse löysin. On mahdotonta sanoa millaisella puulla on paras kysyntä 50 vuoden päästä. Varmaa kuitenkin on, että pitämällä metsät terveinä ja hyvässä kasvukunnossa meillä on enemmän vaihtoehtoja niiden hyödyntämiseen tulevaisuudessa kuin metsänhoitoa laiminlyömällä. Siksi, vaikka ne pienet muutaman metrin mittaiset puut vähäpätöisiltä saattavat tuntuakin, on ensiarvoisen tärkeää huolehtia niistä. Jos ei itsesi, niin jälkipolvien vuoksi. Mikä olisikaan parempi tapa taata metsien jääminen seuraaville sukupolville parempana kuin itse ne sai, kuin huolehtimalla taimikonhoidoista ajallaan? Siinä tehtyjä laiminlyöntejä kun ei pystytä kompensoimaan lopulla kiertoajalla.

Metsänhoidon asiantuntija
Tiina on ollut reilun vuoden Metsä Groupissa töissä. Aikaisemmin hän on ollut tutkijana Metlassa ja viimeisimpänä Lukessa metsänhoito-ryhmässä. Nykyisessä työssään hän on mukana jalkauttamassa tutkimustietoa kentälle laaja-alaisesti. Hänen vapaa-aikansa kuluu metsässä perheen, suunnistuksen tai partiolaisten kanssa.