Tarvitaan toimia ja lisää keskustelua siitä, mitä kukin voi tehdä arjessaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Asia on tärkeä, koska se vaikuttaa ilmaston ohella metsiemme ja yhteiskuntamme iskunkestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen kiihtyminen on vakava uhka maapallolle ja ihmiskunnalle. Suomessa ilmasto lämpenee huomattavasti maapallon keskiarvoa nopeammin, joten lämpenemistä kannattaa hillitä monin eri keinoin. Samalla pitää kääntää katse koko Suomen muutosvalmiuden parantamiseen ja toimiin, joilla sopeudumme nopeasti muuttuvaan ilmastoon.
Tiedeyhteisö on yksimielinen ilmastomuutoksen kiihtymisen juurisyystä eli fossiilisten raaka-aineiden käyttämisestä. Rauhoittavaa on, että ongelman ratkaisu on jo tiedossa. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvilla ei ole kuitenkaan aina helppoa. Fossiiliset tuotteet ovat vuosikymmenten saatossa kasvaneet tiukasti ihmiskunnan kylkeen kiinni, ja monet niistä ovat varsin pitkälle kehitettyjä, edullisia ja laadukkaitakin.
Nähdään metsät kokonaisuutena
Metsät kohtaavat suuren ilmastollisen muutoksen seuraavien vuosikymmenten aikana. Tähän muutokseen sopeutumisesta ja kansallisesta varautumisesta puhutaan aivan liian vähän. Suomessa muutokseen liittyvää riskiä lisää metsien pitkä kiertoaika. Tänään istutetut taimet kohtaavat kiertoajan lopussa hyvin erilaisen ilmaston.
Metsät kannattaa nähdä kokonaisuutena erilaisine ekosysteemipalveluineen, joista hiilensidonta on yksi muiden joukossa. Metsiin liittyvillä päätöksillä vaikutetaan esimerkiksi vesistöihin, monimuotoisuuteen, työpaikkoihin, verotuloihin, tarjolla oleviin tuotteisiin ja virkistäytymiseen.
Päätöksiä ei kannata tehdä vain hiilinielun ehdoilla vaan kokonaisuus huomioiden. Jos metsät alistetaan päästöjen loppusijoituspaikaksi ja niistä saatavan uusiutuvan raaka-aineen hankkiminen loppuu, mahdollistetaan fossiilisten raaka-aineiden käytön jatkuminen pidempään toisaalla.
Monimuotoisuudesta ilmastokestävyyttä
Ilmastotyö metsissä on metsänomistajan ja metsäpalveluita tarjoavan toimijan yhteispeliä. Viisaat päätökset edellyttävät edistyksellisiä palveluita ja ymmärrystä niiden vaikutuksesta ilmastoon. Keskeistä on tunnistaa monimuotoisuus- ja ilmastotyön keskinäinen yhteys.
Lisäämällä metsäluonnon monimuotoisuutta vahvistetaan usein samalla metsien kestävyyttä kiihtyvää ilmastonmuutosta vastaan. Yksipuulajiset kuusikot kohtaavat heikoimmillaan ilmaston lämmetessä ensin voimistuvien tuulien ja kuivuuden tuomat haasteet ja niitä seuraavan altistumisen laaja-alaisiin kirjanpainajatuhoihin.
Metsiin tarvitaan sekä lisää kasvatettavien luontaisten pääpuulajien sekapuustoisuutta että harvinaisempia luontaisia puulajeja niitä täydentämään. On hyvä muistaa, että jokaisella luontaiselle puulajillamme on runsas rinnakkaislajisto, eli puilla on merkittävä rooli kaikkien metsälajien kirjossa. Metsiin tarvitaan myös lisää eri puulajeihin perustuvaa pysty- ja maalahopuuta sekä pökkelöitä. Lahopuu parantaa edelleen metsien lajistollista runsautta, myös metsätuholaisten luontaisia petoja.
Metsäomistajan ilmastotoimet
Metsissä tehtävät ilmastotoimet poikkeavat osin monimuotoisuustoimista. Kun monimuotoisuusnäkökulmasta metsissämme tarvitaan edelleen lisäsuojelua, etenkin Etelä-Suomessa, ilmastotyön keskiössä ovat oikea-aikainen ja metsien kasvua vahvistava hyvä metsänhoito.
Metsänomistajan arjen ilmastotyössä korostuvat mm. joutomaiden metsittäminen, metsien pitäminen metsätalouden piirissä eli metsäkadon minimointi sekä metsätuhojen ja -palojen ennaltaehkäisy. Hyvään metsähoitoon ja aktiiviseen metsätalouteen tähtäävälle varsin tuttuja asioita.
Metsät kannattaa uudistaa sadonkorjuun jälkeen mahdollisimman pian takaisin hiiltä sitoviksi ja elinvoimaisiksi nuoriksi metsiksi ja minimoida uudistamisviiveet. Samoin metsähoidolliset toimet, kuten taimikon hoito ja kasvatushakkuut, kannattaa tehdä oikea-aikaisesti ja metsien arvokasvua vahvistaen.
Jalostettujen siementen ja taimien käytöllä sekä vesistöjä varjelevilla kasvatuslannoituksilla voidaan vahvistaa edelleen metsien kasvua ja hiilensidontaa. Myös peitteisen metsätalouden menetelmien kasvava käyttö turvemailla tarjoaa myönteisiä vaikutuksia sekä ilmastolle että vesistöihin.
Mitä jokainen meistä voi tehdä?
Olemme kukin oman kulutuksemme keskeisin päätöksentekijä. Voimme rakentaa kotimme puusta pitkäaikaiseksi hiilivarastoksi ja valita sen energiaratkaisuksi fossiilisten sijaan esimerkiksi maalämmön. Samoin voimme vähentää kaikkea matkustamista, lisätä kulkemista ”kauramoottorilla” sekä valita ajoneuvoksi esim. sähkö- tai biokaasuauton.
Kaukolomailun sijaan voimme valita kotimaan loman tai tutustumisen paikalliseen lähiluontoon. Voimme myös valita ravinnoksi kasvavasti esimerkiksi kotimaisia marjoja, sieniä, vihanneksia, juureksia tai järvikalaa tuontituotteiden sijaan.
Arjen työ ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi on kokonaisvaltaista ja siinä jokaisella on keskeinen rooli. Suomen kannalta on tärkeää varautua ilmaston muuttumiseen niin, että yhteiskuntamme ja metsiemme iskunkestävyys vahvistuu. Nyt ei ole keskinäisen syyttelyn vaan konkreettisten ilmastotekojen aika.
Tärkein lopuksi: ei tule antaa missään vaiheessa periksi. Myös ilmastokysymyksissä meillä on edelleen toivoa. Muutos lähtee meistä kaikista yhdessä ja arjen tekojen kautta.