Metsänomistajan varainhoitaja Jussi Vanhanen uskaltaa olla optimisti

Jussi Vanhanen aloitti työnsä Metsä Groupin pääjohtajana vaikealla hetkellä: Yhdysvallat oli juuri iskenyt Iraniin, sota Ukrainassa jatkui neljättä vuotta ja maailman valtioiden kauppasuhteet hakivat uutta muotoaan. Kesän mittaan tilanne ei juuri parantunut. Kaikki tämä vaikuttaa Metsä Groupiin, jonka kyky tehdä tulosta riippuu yleisestä taloustilanteesta ja ihmisten tulevaisuudenodotuksista.

Vanhanen haluaa olla optimisti. Hän sanoo, että jos katsoo maailmaa pitkällä aikavälillä, voi olettaa, että parempaa on luvassa.

”Lyhyellä aikavälillä kielteiset asiat ovat voimakkaampia, sitä ei voi kiistää. Mutta aina on talous jotenkin kulkenut eteenpäin.”

Vanhasella on takanaan pitkä ura metsäteollisuudessa. Metsä Group on tullut erityisen tutuksi viime vuosina, koska hän oli  yhtiön hallituksen jäsen vuodesta 2022 lähtien keväiseen pääjohtajanimitykseensä saakka.

Vanhanen sanoo, että Metsä Group toimii kuin varainhoitaja: Ensinnäkin yhtiö ostaa omistajiltaan eli Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäseniltä puuta, joka on näille arvokas omaisuuserä. Toiseksi Metsä Group luo puulle lisäarvoa, jotta jäsenien osuuspääomalle ja lisäsijoituksille voidaan maksaa korkoa. Kolmanneksi yhtiö tukee metsänomistajia metsäpalveluiden kautta siinä, että näiden metsäomaisuus on myös tulevaisuudessa mahdollisimman arvokas ja elinvoimainen.

”Omistajakuntamme on moniääninen, eikä ole vain yhtä tapaa ajatella, miten metsävarallisuutta pitää hoitaa. Tämä tekee työstä haastavaa, mutta mielenkiintoista.”

Vanhanen arvioi, että metsäliittolaiset ovat pääosin eteenpäin katsovia, monipuolisesti ajattelevia metsänomistajia. Hän pääsi tutustumaan heihin istuessaan Metsäliiton hallituksessa, ja erityisen paljon hän kertoo oppineensa metsänhoidosta piiritoimikuntien kokouksissa.

Osuuskunta edustaa tulevaisuutta

Metsä Groupin emoyhtiö Metsäliitto on perustettu 91 vuotta sitten, ja aivan alkuvuosia lukuun ottamatta se on toiminut osuuskuntana. Silloin tällöin kuulee julkisuudessa väitteen, että osuuskunnat kuuluvat menneeseen maailmaan ja että osakeyhtiö sopii nykymaailmaan paremmin.

Vanhanen päinvastoin katsoo, että osuuskunta edustaa paitsi nykyaikaa, myös tulevaisuutta.

”Nuoret katsovat tulevaisuuteen ja arvostavat yhteisöllisyyttä. Osuuskunta, jos mikä, on yhteisöllinen yritysrakenne.”

Hän toivoo, että yhä nuoremmat kiinnostuvat metsänhoidosta ja myös Metsäliitosta. Edessä on tosin yksi hankalasti ylitettävä este: metsä saadaan usein perintönä, jolloin tuore metsänomistaja on helposti jo kuusikymppinen. Vanhanen uskoo, että nuorena hankittu tapa ajatella kuitenkin säilyy.

”Nykyiset nuoret ovat joskus kuusikymppisiä, eikä halu ajatella yhteisöllisesti muutu.”  

Vahva tase kantaa epävarmojen aikojen yli

Metsä Groupin tulos alkuvuonna oli huono, minkä vuoksi yhtiö on aloittanut tulosparannusohjelman. Edellisen kerran näin matalalla yhtiö kävi vuonna 2009, jolloin maailmanlaajuinen finanssikriisi ravisteli talouksia kaikkialla. Vanhanen muistuttaa, että yhtiö on nyt aivan toisenlaisessa kunnossa kuin 16 vuotta sitten. Silloin rahaa piti pyytää pankeista hattu kourassa, mutta nyt tase on vahva ja velkaantuminen maltillista siitäkin huolimatta, että yhtiö investoi paljon Ilkka Hämälän pääjohtajakaudella.

Vaikeaan tilanteeseen löytyy kolme syytä, kaikki ulkoisia.

Ensinnäkin sota Ukrainassa luo epävarmuutta, ja sota aiheutti ensimmäisinä vuosinaan nopean maailmanlaajuisen inflaation.

”Omistajillemme tilanne on sikäli hyvä, että puun hinta on korkea. Meidän pitäisi kuitenkin kyetä tuottamaan heille muutakin lisäarvoa kuin mitä puukauppa tarjoaa”, Vanhanen toteaa.

Ukrainan jälleenrakennus, joka toivottavasti lähitulevaisuudessa koittaa, saattaa tuoda kysyntäpiikin rakennustarvikkeisiin. Epävarmaa kuitenkin on, kuka rakentamisen maksaa, Vanhanen huomauttaa.

Toiseksi Washingtonin valmistelemat tullit jarruttavat vientiä Yhdysvaltoihin, joka on kartonkiyhtiö Metsä Boardille tärkeä markkina-alue. Kolmanneksi Yhdysvaltain ja Kiinan väliset kiistat vähentävät sellun kysyntää Kiinassa, joka on selluyhtiö Metsä Fibrelle tärkeä markkina-alue. Kiinalaiset näet ostavat suomalaista sellua ja tekevät siitä pakkauksia, joissa lähetetään Yhdysvaltoihin muun muassa nettikaupoista ostettuja tuotteita. Kauppasota on vähentänyt tätä kaupankäyntiä, mikä vähentää sellunkin kysyntää.

Vaikka akuutit kriisit saataisiin ratkottua ja kauppasopimuksia tehtyä, yritykset saattavat jäädä epäluuloisiksi ja pelätä, että pian pelisäännöt taas muuttuvat. Tämä vähentää taloudellista toimeliaisuutta.

Myönteisiäkin merkkejä Vanhanen näkee. Saksan liittopäivät on esimerkiksi keventänyt velkajarrua, minkä ansiosta Saksan valtio voi investoida aiempaa enemmän. Se piristää koko Euroopan taloutta.

Lähempääkin löytyy valopilkkuja: Metsä Groupin valmistama kertopuu menee hyvin kaupaksi, vaikka rakentaminen muuten elääkin suvantovaihetta. Yhtiö rakentaa parhaillaan uutta kertopuutehdasta Äänekoskelle.

”Tämä on tärkeä investointi. Metsä Groupin pääfokus on edelleen sellussa ja kartongissa, mutta puurakentamiseen pitää kiinnittää yhä enemmän huomiota. Toivon, että rakentamiseen liittyviä investointeja voitaisiin jatkaa”, Vanhanen sanoo.

Uusia tuotteitakin yhtiössä kaavaillaan, ja kärkihankkeita ovat olleet Kuura-tekstiilikuitu ja Muoto-pakkaustuote.  

”Olemme panostaneet paljon tuotekehitykseen, nyt fokus pitää siirtää oikean liiketoimintamallin löytämiseen ja kaupallistamiseen.”

Hän lisää, että uusien tuotteiden kehittäminen on hidasta ja että vielä kymmenenkin vuoden kuluttua valtaosan Metsä Groupin liikevaihdosta tuovat nykyiset tuotteet. Tämän sanelee jo se, että metsäteollisuuden tehtaiden elinkaari on kymmeniä vuosia, joten tuotannon rakenne muuttuu hitaasti.

Metsänomistajan ei tarvitse huolestua

Metsänomistaja voi nukkua yönsä rauhassa. Vanhanen ennustaa, että tukin ja kuitupuun kysyntä ei katoa.

”Pitkällä aikavälillä suurin kysymys ei olekaan talous vaan ilmastonmuutos. Se näkyy eri tavoin jo nyt. Esimerkiksi hyönteistuhot ovat lisääntyneet varsinkin Etelä-Suomessa, ja tulevaisuudessa ehkä pohjoisessakin. Toisaalta voi ajatella että suomalaisten metsien sijainti suhteessa ilmastonmuutokseen voi globaalisti tarkasteltuna olla parhaimmasta päästä.”

Haittojen lisäksi on hyvääkin luvassa, koska kun ilmasto lämpenee, puu kasvaa nopeammin. Hyötyjen ja haittojen suhdetta on tosin vaikea ennustaa, koska epävarmuuksia on paljon.

Yksi mahdollinen muutos on puulajien hidas vaihtuminen toisiksi. Tätä tutkitaan ja siitä keskustellaan  metsänomistajien kanssa, Vanhanen sanoo.

”Se tiedetään varmasti, että monipuulajisuus kannattaa. Se toimii kuin vakuutus ja suojaa metsää monella tapaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat arvaamattomia, mutta kun metsässä kasvaa monia puulajeja, niihin voi varautua paremmin.”

Johtajuusoppia kiinalaiselta filosofilta

Vanhanen sanoo olevansa luonteeltaan utelias. Hän on kiinnostunut ihmisistä ja hän kuuntelee heidän ajatuksiaan. Hän ajattelee paljon ääneen ja testailee omia ideoitaan.

”Minua saa ja pitää haastaa”, hän sanoo usein.

Ennen pääjohtajakautensa alkua Vanhanen vieraili lukuisilla Metsä Groupin tehdaspaikkakunnalla. Hän haastatteli henkilökohtaisesti sataa työntekijää ja teki koko henkilöstölle kyselyn siitä, mitä he odottavat yhtiöltä. Säilytettäviin asioihin kuuluvat kyselyn perusteella yhtiön arvot, juurevuus ja tapa kehittää metsänhoitoa. Yhtiön sisäistä toimintaa henkilöstö toivoo yksinkertaisemmaksi.

Vanhanen sanoo, että hän haluaa yhtiöön lisää asiakaslähtöisyyttä, siis ajattelua siitä, mitä asiakkaat tarvitsevat. Tähän hän toivoo ideoita työntekijöiltä; Vanhanen aikoo aiempaa enemmän delegoida eli jakaa työtä ja vastuuta. Hän pitää ohjenuoranaan kauan sitten eläneen kiinalaisen filosofin Laotsen ajatusta, joka vapaasti suomennettuna kuuluu näin:

”Paras johtaja on sellainen, jonka olemassaoloa ihmiset tuskin huomaavat. Kun hänen työnsä on tehty ja tavoitteet saavutettu, ihmiset sanovat: 'me teimme sen itse'.”