Kestävä metsänhoito vie kohti kestävämpää tulevaisuutta

 
 

Uusi ohjelma vahvistaa ekologisen kestävyyden käytäntöjä

Metsä Group uudisti strategiset ja koko konsernia koskevat kestävän kehityksen tavoitteensa keväällä 2019. Vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet kattavat konsernin koko toiminnan ja heijastuvat myös toimitusketjuun.

Metsä Group haluaa omalla toiminnallaan edistää kestävää metsätaloutta ja metsäsertifiointia sekä PEFC:ssä että FSC:ssä. Haluamme näyttää suuntaa myös ekologisessa kestävyydessä ja siksi Metsä Groupin puunhankinnassa ja metsäpalveluissa on suunniteltu ekologisen kestävyyden ohjelma.

Ekologisen kestävyyden ohjelman tärkeimmät asiat ovat metsien kasvun ja hiilensidonnan vahvistaminen, metsäluonnon monimuotoisuuden suojelu sekä vesiensuojelun parantaminen metsätöissä.

Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, jolla sijaitsevat maailman suurimmat metsävarat. Euroopan maista Suomi on metsäisin, Suomen maapinta-alasta 75 prosenttia on metsää. Vertailun vuoksi, Euroopan maapinta-alasta 45 prosenttia on metsää. Suomessa on yli neljä hehtaaria metsää asukasta kohden.

Suomen metsien tilaa on seurattu 1920-luvulta asti. Tunnemme metsämme. Suomessa on enemmän puuta kuin sataan vuoteen, ja puun määrä metsissä lisääntyy joka vuosi. Suomessa metsätalous ei aiheuta metsäkatoa.

Kestävän metsänhoidon ansioista metsämme ovat jo vuosikymmeniä kasvaneet enemmän kuin niitä käytetään, minkä seurauksena niissä olevan puun määrä on 1,7-kertaistunut sadassa vuodessa.  Vuosikasvu on suurempi kuin vuosittainen poistuma, ja siksi suomalainen metsä on hiilinielu.

Uusi puusukupolvi istutetaan mahdollisimman nopeasti

Uuden metsän perustamisessa ei kannata viivytellä. Tärkeintä on istuttaa uusi puusukupolvi mahdollisimman nopeasti sitomaan hiiltä tehokkaasti. Jalostetulla metsänviljelyaineistolla vauhditetaan kasvua ja tehostetaan osaltaan myös hiilensidontaa. Metsiin istutetaan ja kylvetään luontaisesti Suomessa esiintyviä puulajeja: kuusia, mäntyjä, koivuja. Näin muun luontaisen metsälajiston elinolosuhteet säilyvät. Puulaji valitaan aina kasvupaikan ravinteisuuden mukaan. 

Lahopuulla monimuotoisuutta metsiin

Talousmetsissä luontoa hoidetaan siten, että uhanalaisten lajien elinolosuhteet säilyvät mahdollisimman  hyvin. Keskeistä tässä on olemassa olevan lahopuun säilyttäminen kaikissa metsänhoidon /metsänkäsittelyn vaiheissa. Lahopuun merkitys on suuri, sillä Suomen metsälajeista noin neljännes, 4 000−5 000 lajia, on riippuvaisia lahopuusta. Lahopuulajeihin kuuluu paljon sieniä, etenkin kääpiä ja orvakkaita sekä jäkäliä, sammalia ja hyönteisiä, erityisesti kovakuoriaisia. Linnuista tikat ja tiaiset kovertavat pesäkolonsa yleensä pystyyn kuolleisiin pökkelöihin. Tikkojen hakkaamia koloja käyttävät myöhemmin pesäpaikkoina muun muassa helmipöllö, telkkä ja liito-orava, sekä leppälintu ja kirjosieppo.

Lahopuulajien selviytymisen kannalta on tärkeää, että metsissä on eri-ikäistä  lahopuuta eli lahopuujatkumo. Lahoamisprosessin edetessä puuta käyttävät ravinnokseen tai suojakseen aina uudet lajit. Lahoamisen aikana rungossa elää jopa satoja eri eliölajeja

Osalle lajeista kelpaavat pystyyn kuolleet pökkelöt, mutta suurin osa tarvitsee järeää, maahan kaatunutta lahopuuta. Tämän vuoksi pystyyn kuolleet puut sekä maalahopuut säästetään ja jätetään puunkorjuussa metsään.

Tuotamme metsiin lisää lahopuuta tekopökkelöillä ja säästöpuilla.

Metsä Group on tehnyt kaksi tekopökkelöä hehtaarille kaikissa hakkuissa syksystä 2016 alkaen, kun metsänomistaja on antanut siihen luvan. Vuoden 2020 alusta tekopökkelöitä tehdään neljä hehtaarille.

Tekopökkelöt ovat esimerkki metsänomistajien halusta parantaa metsien monimuotoisuutta. Metsä Group on tehnyt tekopökkelöitä metsiin yli kolmen vuoden ajan. Niitä tehdään lahopuuston monipuolistamiseksi ja kasvatusmetsissä lahopuuston lisäämiseksi.

Tekopökkelö tehdään yleisimmin kuitupuun kokoisesta lehtipuusta katkaisemalla runko 2–4 metrin korkeudelta. Muutaman vuoden päästä lahoamaan alkava, lehtipuusta tehty tekopökkelö hyödyttää kolopesijöitä, lahottajia ja hyönteisiä. Uudistushakkuilla tekopökkelö sijoitetaan säästöpuuryhmän sisälle.
Vuoden 2020 alkuun mennessä metsiin on tehty yli 500 000 tekopökkelöä. Tekopökkelöiden teko on metsänomistajalle vapaaehtoista, vuonna 2019 80 prosenttia metsänomistajista valitsi tekopökkelöt.

Suojatiheikkö tuo eläimille suojaa

Jätämme suojatiheikköjä kaikissa metsänhoidon vaiheissa. Suojatiheikön koko on noin aari ja teemme niistä yhden jokaista alkavaa kolmea hehtaaria kohden.
Eri puulajeista koostuva suojatiheikkö on hyvä suojapaikka eläimille. Hyviä paikkoja suojatiheiköille ovat esimerkiksi ojien penkat, kivikot, metsikön reunat ja puuston aukkopaikat.
Suojatiheikkö syntyy, kun hakkuita edeltävässä raivauksessa pensaikkoa ja pieniä puita jätetään raivaamatta. Suojatiheikköjä jätetään myös taimikonhoidossa ja nuoren metsän hoidossa, ja jos ne sijoitetaan hankalimpiin paikkoihin, se alentaa myös kustannuksia.

Metsätöissä parannetaan vesiensuojelua

Ekologisen ohjelman kolmas tärkeä osa-alue ovat vesistöt ja niiden suojeleminen.
Vesistön suojelemiseen liittyviä menetelmiä kehitetään koko ajan. Metsä Group on mukana Suomen ympäristökeskuksen vetämässä PuuMaVesi-hankkeessa, jossa on saatu lupaavia tuloksia uppopuiden tehosta metsäojien kautta tulevien valumavesien puhdistamisessa.

Lisäksi olemme mukana Luonnonvarakeskuksen vetämässä Kestävää metsänhoitoa turvemailla projektissa. Projektissa tuotetaan käytännön toimijoille tutkimukseen perustuvaa tietoa, jonka avulla voidaan parantaa suometsien käytön ekologista ja taloudellista kestävyyttä.

Uudistamme omat turvemaiden käsittelyohjeemme vuoden 2020 aikana ja koulutamme ne henkilökunnallemme  sekä sopimusyrittäjillemme. Käytännössä ohjeiden uusiminen tarkoittaa esimerkiksi kunnostusojitustarpeen kriittistä arviointia ja jatkuvan kasvatuksen suosittelemisesta tietyille suotyypeille. Tavoitteena on pitää veden pinnan taso vakaana ja käsitellä turvemaiden metsiä näin myös ilmastonmuutoksen kannalta järkevästi.

Teksti: Annamari Heikkinen