Multa paljastaa lehdon

 
 

Koulutamme henkilökuntaamme lehtojen käsittelyyn, jotta he voivat paremmin palvella metsänomistajia. Lehtoja on vähän, mutta niiden merkitys monimuotoisuudelle on suuri.


Lehdoissa voi kasvaa mitä puulajeja tahansa. Siksi paras keino tunnistaa lehto on lehtomulta”, neuvoo vanhempi asiantuntija Matti Ylänne Tapiosta. Käynnissä on yksi syksyn lehtokoulutuksista ja paikalla on 25 metsägroupilaista metsäammattilaista. ”Puulajit, pensaskerros ja heinäkasvit antavat vinkkejä siitä, että kyseessä on lehto. Jos lehtoon on istutettu kuusikko ja hehtaarilla yli 300 kuutiota puuta, niin siinä varjossa ei oikein mitään kasva. Siksi lehdon olemassaolo kannattaa varmistaa lapioon tarttumalla.”


Pienialainen, ympäröivästä luonnosta selvästi erottuva, luonnontilainen tai sen kaltainen lehto on suojeltu metsälain nojalla, luonnonsuojelulaki suojelee pähkinäpensaslehdot. Sertifioinneista FSC painottaa lehtometsien suojelua tai niiden piirteitä korostavaa hoitoa, PEFC edellyttää lehtopuuvaltaisissa lehdoissa lehtipuuvaltaisuuden säilymistä. Jos lehto ei täytä metsälain tai sertifioinnin ehtoja, metsänomistajalla on valinnanvapaus siitä, mitä hän lehdossaan tekee.


"Lehtoja on vähän, mutta noin puolet uhanalaisista lajeista elää niissä. Siksi juuri lehdoissa kannattaa miettiä hoitotoimia, jotka parantavat erityisesti lehtomaisia piirteitä", kestävän kehityksen päällikkö Silja Pitkänen-Arte sanoo.


Noin puolet metsien uhanalaisista lajeista elää lehdoissa


Talousmetsälehtoa voi hoitaa niin puuntuotannon kuin monimuotoisuudenkin näkökulmasta. ”Vaikka lehtometsiä on vain muutamia prosentteja metsien pinta-alasta, noin puolet metsien uhanalaisista lajeista elää lehdoissa”, kestävän kehityksen päällikkö Silja Pitkänen-Arte Metsä Groupista sanoo. Siksi kannattaa harkita monimuotoisuutta edistäviä hoitokeinoja. ”Se, millainen lehto on, määrittää mitä siellä kannattaa tehdä”, Pitkänen-Arte sanoo. ”Näitä toimia mietitään koulutuksissa, jotta metsäammattilaisemme osaa¬vat neuvoa metsänomistajia ja sopimusyrittäjiä.”

Lapin lehdoissa viihtyy isokukkainen ja ruohovartinen tikankontti, joka on rauhoitettu kasvi.

Ajatuksia herättäviä keskusteluja

”Yleissääntönä voisi sanoa, että lehdon hoidossa kannattaa yleensä suosia lehtipuita ja vähentää kuusen osuutta. Harvinaisissa kuivissa lehdoissa mänty on oiva kumppani lehtipuille”, Ylänne sanoo. ”Koulutus kertasi ja terävöitti lehtojen tunnistamista ja niiden huomioon ottamista erilaisissa metsänkäsittelyissä”, Keuruun ja Mänttä-Vilppulan alueen metsäasiantuntija Lauri Heinonen sanoo.


”Koulutuskohteilla käyty keskustelu herätti miettimään, kuinka tarkkoja käytännön työohjeiden pitää olla, jotta metsänomistajalle, metsäasiantuntijalla ja hakkuukoneenkuljettajalla olisi varmasti kaikilla sama käsitys siitä, mitä tehdään. Lehtoja tulee kuitenkin harvoin vastaan”, Heinonen pohtii. Metsäteollisuus käynnisti vuoden alussa lehtojen hoidon toimintaohjelman. Sen tavoitteena on lisätä ymmärrystä lehtojen merkityksestä metsäluonnon monimuotoisuudelle ja edistää lehtojen tilaa parantavien hoitotoimien käyttöä. Koulutukset ovat osa toimintaohjelmaa.


Metsäasiantuntija Lauri Heinonen (vas.) ja luonnonhoidon asiantuntija Hannes Pasanen pohtimassa, millaisia ohjeita taustalla näyvän lehdon harvennukseen pitäisi antaa.


Lue lisää lehdoista ja niiden erityispiirteistä täältä.


Juttu on ilmestynyt Metsä Groupin Viesti -lehdessä 3/2021

Teksti: Krista Kimmo  Kuvat: Mika Ankkuri