Luonnon monimuotoisuutta turvataan myös talousmetsien ulkopuolella

Values guide Metsä Group's operations 
 

Metsä Group rahoittaa Suomessa talousmetsien ulkopuolella toteutettavia luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa parantavia, alueellisesti vaikuttavia luonnonhoitohankkeita useilla miljoonilla euroilla seuraavan kymmenen vuoden ajan.


Rahoitettavat hankkeet voivat liittyä esimerkiksi lintuvesiin ja kosteikkoihin, virtavesireitteihin, pienvesiin ja rantaluontokohteisiin, pölyttäjien elinolosuhteisiin tai uusiin vesiensuojelumenetelmiin. Marraskuun 2021 lopussa päättyneeseen ensimmäiseen hakuun osallistui lähes 40 erilaista hanketta, joista rahoitusta sai kahdeksan hanketta. Näihin Metsä Group sijoittaa yhteensä noin 350 000 euroa.

”Haemme alueellisesti vaikuttavia, talousmetsien ulkopuolisia hankkeita, joista suomalainen luonto hyötyy selvästi”, Metsä Groupin yhteiskuntasuhdejohtaja Tomi Salo sanoo. ”Hyvissä hankkeissa on luontohyödyn lisäksi tehokas ja monipuolinen rahoitus, ja ne keskittyvät enemmän tekemiseen kuin tekemisen suunnitteluun”, Salo täsmentää. ”Haluamme vaikuttaa suomalaiseen luontoon talousmetsien luonnonhoidon toimia laajemmin.”

Virtavesireittien ennallistaminen auttaa lohikaloja

”Olemme tästä rahoituspäätöksestä todella iloisia, tällä on suuri merkitys hankkeen onnistumiselle”, Virtaankosken Voima Oy:n toimitusjohtaja Matti Viialainen sanoo. Hän vastaa Sysmässä sijaitsevan Tainionvirran Virtaankosken ennallistamis- ja kunnostushankkeesta, joka on yksi rahoituksen saaneista hankkeista.

Metsä Groupilta saaduilla varoilla rahoitetaan Virtaankosken lisäksi Rautjärven kunnassa virtaavan Hiitolanjoen koskien ennallistamista ja kunnostusta. ”Jos lupa-asiat saadaan kuntoon tämän vuoden aikana, aloitetaan ennallistamistyöt Virtaankoskella matalamman veden aikaan syyskesällä 2023. Parhaimmassa tapauksessa Päijänteen taimen pääsee nousemaan jo syksyn 2023 lopulla ylös Nuoramoisjärvelle ja yläpuolisille kutupaikoille”, Viialainen sanoo.

Tainionvirta on valtioneuvoston vuonna 2012 hyväksymän kalatiestrategian ykköskohde Päijänteellä ja uhanalaisen taimenen kannalta ehdottomasti tärkein ennallistettava kohde. ”Metsä Groupin panos tässä on todella suuri ja auttaa meitä myös muun rahoituksen hakemisessa. Voidaan sanoa, että tämä tuki varmisti hankkeen lopullisen toteutumisen”, Viialainen arvioi.

 ”Tuen avulla uskallamme edetä toteutusvaiheeseen”, Hiitolanjoen hankkeista vastaava, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen sanoo. Hiitolanjoen kolmesta koskesta ensimmäisen, Kangaskosken ennallistamistyö valmistui marraskuussa 2021. ”Saamamme rahoitus varmistaa Lahnasenkosken ja Ritakosken ennallistamistöiden aloittamisen.

”Äärimmäisen uhanalainen, Laatokalta Suomen puolelle nouseva järvilohi elää Hiitolanjoella. ”Avaamalla padot saamme vahvistettua kalakantoja, kun luomme niille samalla paremmat lisääntymisolosuhteet”, Ollikainen sanoo. Laatokan lohen lisäksi Hiitolanjoella elää myös taimen, joka lohen ohella hyötyy patojen avaamisesta.

Kosteikko lisää luonnon monimuotoisuutta

Myös Urjalassa sijaitseva Viinikan tilan luonnonhoitohanke sai tällä hakukierroksella rahoituksen. ”Hankimme viime vuonna 12 hehtaarin kokoisen joutomaan, joka on tarkoitus muuttaa monimuotoiseksi laidun- ja kosteikkoalueeksi”, Viinikan tilan isäntä Tuomas Tasso sanoo.

”Nämä ovat hyvin vanhoja laidunalueita, ja ennallistamalla osa vanhaa peltoa kosteikoksi saadaan monimuotoinen, myös pölyttäjiä hyödyttävä kokonaisuus.” Tasso kertoo, että tilalla kasvatetaan simmentel-lihakarjaa, joka laiduntaa kesäisin pääosin luonnonlaitumilla. Luonnonlaidunnus on tärkeää luonnon monimuotoisuudelle, karja kun pitää laidunmaat avoimina ja turvaa monen kosteikkolajin säilymisen.

Alueelle on tarkoitus perustaa kaksi kosteikkoa, ja työt aloitetaan tulevana kesänä. Kulotuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen on varattu Metsä Groupilta saatua rahoitusta. Tarkka toteutussuunnitelma täsmentyy kevään kuluessa.

”Rahoitus oli hieno juttu ja tuli tarpeeseen. Vaikka sitä osasin vähän odottaa, niin yllätyksenä se kuitenkin tuli”, Tasso sanoo. ”Uskon, että myös maataloudessa vihreä ajattelu lisääntyy ja tulevina vuosina se tulee varmasti olemaan yksi rahoituksen ehto. Hienoa, että Metsä Group on kumppanina mukana  mahdollistamassa tätä työtä.”

Kangaskoski_pato auki.jpg

Selkeä ja puolueeton valintaprosessi

”Kaikki hakuaikana tulleet hakemukset arvioitiin ja puolueeton asiantuntijaryhmä asetti hakemukset erityisesti luontohyötyjen perusteella paremmuusjärjestykseen”, Tomi Salo sanoo. Hankearvioinnissa tehdään yhteistyötä maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran, Itä-Suomen yliopiston sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kanssa.

Yrityksillä tärkeä rooli monimuotoisuuden lisäämisessä

”Haluamme vastuullisena toimijana luonnolle hyvää, ja luonnonhoitohankkeet täydentävät erinomaisesti ekologisen kestävyyden ohjelmaamme, jota toteutamme osana talousmetsien hoitoa ja puunhankintaa sekä metsäpalveluiden myyntiä”, Salo sanoo.

”Kanavoimalla rahaa järkevästi saamme aikaan myös välillistä vaikuttavuutta, kun edistämme uudenlaista kulttuuria, jossa yrityksillä on oma tärkeä roolinsa luontokadon torjunnassa ja monimuotoisuuden turvaamisessa”, Salo sanoo.

Vuoden ensimmäinen hakukierros on menossa, ja se päättyy toukokuun lopussa. Rahoitettavat hankkeet julkistetaan viimeistään elokuussa.


Ensimmäinen hakukierros keskittyi kaloihin, vesiin ja vesiekosysteemeihin ja tänä vuonna Salon mukaan toivotaan erityisesti hakemuksia, jotka liittyvät myös pölyttäjiin, lintuihin ja uusiin  luonnonhoidon menetelmiin. ”Saaduissa hakemuksissa oli monia potentiaalisia vaihtoehtoja. Kirkastamalla luontohyötyjä ja toteutusmalleja voi hakemus hyvinkin olla rahoituskelpoinen seuraavassa haussa”, Salo huomauttaa.

Artikkeli ilmestyi Metsä Groupin Viesti-lehdessä 1/2022