Hyvä ja oikein ajoitettu metsänhoito kannattaa


Metsien merkitys on Suomessa suuri. Ei ihme, sillä maa-alastamme yli 70 prosenttia on metsää. Se on suhteellisesti enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Tässä asiassa olemme siis rakasta naapuriamme Ruotsiakin parempia.

Metsät ovat yhä vahvemmin osa ilmastopolitiikkaa. Suomen hallitus on asettanut maallemme kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2035. Hiilineutraali yhteiskunta tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin se pystyy niitä sitomaan. Tässä kokonaisuudessa metsät sitovat hiilidioksidia eli toimivat hiilinieluna ja -varastona. Puupohjaisilla tuotteilla korvataan fossiilisia päästöjä aiheuttavia tuotteita, ja puutuotteet myös varastoivat hiiltä.

Metsäteollisuus on laatinut ilmastotiekartan, jossa vastataan hallituksen asettamaan hiilineutraaliustavoitteeseen. Samalla tiekartta tarjoaa ratkaisuja kansantalouden ja suomalaisten hyvinvoinnin vahvistamiseen. Osana ilmastotiekarttaa metsäteollisuus teetti Luonnonvarakeskuksella (Luke) metsänhoidon skenaariolaskelmia, joissa mallinnettiin puuvarojen ja metsien hiilivaraston kehitystä vuoteen 2045 saakka. Tulokset ovat selkeät: aktiivinen ja oikeaan aikaan toteutettu metsänhoito kannattaa. Suomen metsissä on nyt 2,5 miljardia kuutiometriä puuta. Metsiä hoitamalla puumäärä voi nousta yli 3 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2045 mennessä. Samaan aikaan puun käyttöä voidaan lisätä merkittävästi. Hiilivarastokin kasvaa. Keinot tähän ovat meille varsin tuttuja.

Kaikki lähtee siemenestä. Jalostettujen siementen ja taimien käyttö metsänuudistamisessa lisää metsän kasvua ja auttaa kasvavia puita pärjäämään paremmin muuttuvassa ilmastossa. Taimikoiden ja nuorten metsien hoito puolestaan edesauttaa puuston kehittymistä ja järeytymistä. Puuston järeytyessä huolehditaan siitä, että maaperässä on riittävästi ravinteita. Oikein ajoitettuna ja kohdennettuna metsän lannoitus lisää puuston kasvua vesistöhaasteet minimoiden.

Ajallaan tehdyt metsänhoitotoimet ehkäisevät myös metsätuhoja. Viime vuonna kaarnakuoriaiset ja tulipalot aiheuttivat tuhoja ympäri maailmaa. Venäjällä, Australiassa ja Brasiliassa riehuivat metsäpalot, ja Keski-Euroopassa kirjanpainaja niitti tuhoa. Ruotsissa kirjanpainaja tuhosi kuusipuuta lähes 10 miljoonaa kuutiometriä. Suomessa olemme toistaiseksi välttyneeltä pahoilta tuhoilta, mutta riski Euroopan koillisnurkassakin kasvaa koko ajan.

Ilmastotiekartassa otetaan huomioon uusimmat tutkimustulokset turvemaiden metsätaloudesta. Kunnostusojituksia tehdään vähemmän tietyn tyyppisillä kohteilla, ja samalla pienenevät metsätalouden vesistövaikutukset. Samaan aikaan tuhkalannoituksen määrää turvemailla lisätään kasvun varmistamiseksi. Tuhka on hidasliukoinen lannoite, joka varmistaa pitkäaikaisen ja tasaisen vaikutuksen maaperässä.

Ilmastotiekartan metsänhoitotoimissa ei siis ole mitään uutta tai ihmeellistä. Me suomalaiset olemme aina hoitaneet ja käyttäneet metsiämme, ja metsistä kannattaa pitää huolta myös jatkossa. Oikeat toimet oikeaan aikaan ovat avainasemassa.

Hyvä metsänhoito ja puupohjaiset tuotteet ovat yhdessä ratkaisu. Ne tarjoavat työtä ja toimeentuloa läpi koko Suomen. Samalla hillitään ilmastonmuutosta. Elinvoimainen ja kasvava metsä sitoo ja varastoi hiiltä, ja puupohjaiset tuotteet − sekä lyhyt- että pitkäikäiset − korvaavat uusiutumattomista raaka-aineista valmistettuja tuotteita.

Metsäsektori on siis Suomen hyvinvoinnin kivijalka − nyt ja tulevaisuudessa.

Karoliina Niemi.jpg

 

 

 

 

 

Karoliina Niemi

Metsäjohtaja

Metsäteollisuus ry


Kolumni on julkaistu syyskuussa 2020 ilmestyneessä Metsä Groupin Viestissä.

Lue lisää tarinoita Metsästä