Biotuotetehtaan valvomo

Biotuotetehtaan alkutahdit


Biotuotetehtaan keskusvalvomo lukuisine ruutuineen tuo etäisesti mieleen avaruusaluksen komentokeskuksen tai ehkä vain yksinkertaisesti toimialansa moderneimman tehtaan. Tehdas saavuttaa nimellistuotannon kesällä 2018. Matkalla kohti tavoitetta luotetaan selluammattilaisten osaamiseen, hyvään johtamiseen ja huipputeknologiaan.

Tässä valvomossa käynnissäpitäjä Erkki Kautto (ylhääällä kuvassa) aloittaa työpäivänsä. Talteenotossa toimiva Kautto oli jo vuonna 1985 käynnistämässä samalla tontilla toiminutta vanhaa sellutehdasta. "Automatiikka on kehittynyt huimasti. DCS-ohjausjärjestelmän näytöistä pystyy nopeasti toteamaan prosessin tilan. Aikaisemmin lukitukset ja toimintakuvaukset piti etsiä kansiosta. Nyt ne nähdään ruudulta, mikä nopeuttaa työtä huomattavasti. Uutta tekniikkaa on muutenkin tullut paljon varsinkin talteenoton puolelle", Kautto kertoo.

Kuitulinjan ja talteenoton käynnissäpitäjät istuvat melkein selätysten, joten kynnys lähestyä prosessin eri osasta vastaavaa työkaveria on matala.

Talteenotossa tekniikan terävintä kärkeä edustaa maailman tehokkain soodakattila, jonka ansiosta biotuotetehdas tuottaa 2,4, kertaa enemmän sähköä kuin itse tarvitsee. Oman rikkihappolaitoksen avulla tehdas taas pystyy hyödyntämään sellunvalmistusprosessissa syntyvien hajukaasujen kemikaaleja. Talteenottoprosessiin sisältyy myös kuoren kaasutuslaitos, joka valmistaa tuotekaasua meesauunin polttoaineeksi.

Itseohjautuvaa työtä

Jo mainitusta automatisaatiosta huolimatta kenttäkierrokset ovat tärkeitä. "Tehdasalue on 40 hehtaaria. Rakennukset ovat tosi korkeita, eikä hissejä juuri ole. Ainakaan meikäläisen ei tee mieli lähteä heti päivän jälkeen lenkkeilemään", Kautto toteaa.

Koko henkilöstön yhteinen tavoite on, että tehdas saavuttaa 1,3 miljoonan sellutonnin nimellistuotannon eli teoreettisen maksimitehon suunnitellusti vuoden 2018 kesällä. Suomen kansantalous kiittää, mutta samalla huokaisevat käynnissäpitäjät. "Kun tehdas on täydessä ajossa, toiminta tasaantuu ja stressikin vähenee, kun on opittu käytännössä koko tehtaan toiminta", Erkki Kautto sanoo.

Biotuotetehtaan käynnissäpitäjäKäveltävää riittää myös käynnissäpitäjä Janne Liimataisella (vas). Hän tekee töitä sekä uudella että vanhalla kuivaamolla, joista jälkimmäinen on ainut purettavan tehtaan jatkossakin käytössä oleva osasto korjaamorakennuksen lisäksi.

"Työnkuvani muuttui vuodenvaihteessa 2016–2017 biotuotetehtaalle siirtymisen myötä ihan täysin. Olin aiemmin kuorimolla prosessin alkulähteillä työskentelemässä pyöreän puun parissa, nyt sitten lopputuotteen kanssa", hän selvittää.

Alkuvaiheeseen on kuulunut hienosäätö ja osastojen välisen tasapainon hakeminen, mikä haastaa oppimaan uutta. Itseohjautuvuus kuitenkin sopii Liimataiselle. "Tuolla kentälläkin pystyn vaikuttamaan työhöni. Oma-aloitteisuutta se vaatii, asioiden valmistelua seuraavalle vuorolle", Liimatainen sanoo.

Johtaja sparraa

Biotuotetehtaan käyttökonttorin avoimet työtilat kuvastavat matalia raja-aitoja osastojen ja organisaatiotasojen välillä. Metsä Fibren selluliiketoiminnan tuotantojohtaja Camilla Wikström huokuu ylpeyttä tehtaan henkilöstöstä. Wikström työskenteli aiemmin biotuotetehtaan johtajana. "Meillä on töissä ammattitaitoisia, pitkän linjan selluammattilaisia. Prosessia täytyy ajaa oikein ja mahdollisia häiriöitä saada kiinni mahdollisimman varhain. Tehtaan ympäristösuorituskykykin liittyy siihen, että saadaan osastot  tasapainoon ja sitä kautta nimellistuotantoon", hän sanoo.

Tehtaan käynnistämisvaiheen jälkeinen oppi saadaan pitkälti itse työssä. "Johtajan työ on ihmisten johtamista ja sparraamista, vähän varmistamistakin. Meillä toimitaan alusta asti Metsä Fibren uuden tuotannon toimintamallin mukaisesti. Päätöksiä tehdään yhä enemmän myös organisaation sisällä, ja ihmisillä on aiempaa useampia osaamisalueita", Wikström jatkaa.

Aikataulut pitävät

Projektinjohtaja Timo Merikallio tuli projektin loppuvaiheessa tunnetuksi parrastaan, jonka hän lupasi ajaa pois biotuotetehtaan käynnistyttyä. Parta todellakin lähti pois heti startin jälkeen, koska "tässä projektissa kaikki tapahtuu ajallaan".

Biotuotetehtaan entinen johtaja Camilla Wikström ja projektinjohtaja Timo Merikallio

Camilla Wikström ja Timo Merikallio.

Hänen mukaansa aikataulu pitää vain, jos tehdään niin kuin sovitaan, ja siitä ei poiketa. "Tämähän on kulttuurikysymys. Jos hyväksytään pieniä poikkeuksia, asiat lähtevät helposti lipeämään ja seurauksena on lankavyyhti, jota ei selvitä kukaan. Minulla on ollut erittäin hyvä tuki yhtiön ja konsernin johdolta", Merikallio sanoo.

Ne seikat, joita ei tässä projektissa ole voitu huomioida, on kirjattu ylös tai ehdotettu jätettävän mahdollisiin tulevaisuuden projekteihin.

Tehtaan rakentaminen aloitettiin toukokuussa 2015. Haikeudelta ei voi välttyä. "Täytyy sanoa, että olen monta kertaa käynyt hiljentymässä tuolla soodakattilan katolla. Tulee vähän uskomatonkin tunne, koska kuitenkin tehdas aika nopeasti rakennettiin tähän tontille. Lisäksi projektissa on ollut fantastisen hienoa porukkaa. Ydintiimistä 30 prosenttia on metsägroupilaisia ja 70 prosenttia muita projektiammattilaisia, jotka ovat siirtyneet projektin jälkeen seuraaviin haasteisiin ympäri maailman", Timo Merikallio sanoo.

Projektitiimi on jättänyt kestävän jalanjäljen suomalaiseen metsäteollisuuteen, sillä biotuotetehtaan elinkaari ulottuu seuraavalle noin 35 vuodelle.  Biotuotetehdas on globaalin biotalouden suunnannäyttäjä ja energia-, materiaali- ja ympäristötehokkuudeltaan huippuluokkaa. Tästä tehtaasta kuullaan vielä monta kertaa.