Ainakin neljä taimea jokaisen kaadetun puun tilalle 


​Kerromme, että jokaista Metsä Groupin uudistushakkuuvaiheessa kaatamaa puuta kohti istutetaan ainakin neljä uutta puuta. Toki kaikki taimet eivät ole istutettuja ja laskennan takana olevat luvut ovat keskiarvoja, mutta haluamme kuvata suomalaisen metsätalouden kestävyyttä ja metsän uusiutumista ymmärrettävästi. Millainen kokonaisuus keskiarvon takaa löytyy?

Uudistamiseen liittyvä tarkastelu on syytä aloittaa hakkuutavoista  puuta korjataan uudistushakkuilta ja harvennuksilta. Harvennuksessa poistetaan osa puustosta ja parannetaan näin kasvamaan jätettävien puiden kasvuolosuhteita, kuten valoa ja ravinteita sekä tilaa juurten ja latvusten kehittymiselle. Niin uudistushakkuita kuin harvennuksiakin tarvitaan, jotta metsät kasvaisivat hyvin ja eri kasvuvaiheissa saatavalle raaka-aineelle olisi mahdollisimman järkeviä käyttökohteita.

Uudistushakkuun jälkeen perustetaan taimikko

Uudistushakkuumenetelmä, jossa valtaosa puustosta poistetaan, on tavallisin menettelytapa jo metsiemme käyttöhistorian myötä syntyneen tasaikäisyyden vuoksi. Vaihtoehtona on käsitellä metsää niin, että jonkinlainen latvuspeitto säilyisi ainakin osalla uudistusalaa. Tätä niin kutsuttua eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta tarjotaan yhtenä metsänkäsittelyvaihtoehtona, mutta ainakaan toistaiseksi se ei ole saavuttanut suurta suosiota suomalaisten metsänomistajien keskuudessa. Jos lähtökohtana on tasaikäinen metsä, hyvään lopputulokseen pääseminen eri-ikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa edellyttää usein vuosikymmenten pitkäjänteistä työtä.

Hakkuita suunnittelevan metsänomistajan on ensin tehtävä metsänkäyttöilmoitus viranomaisille eli Suomen metsäkeskukselle. Jo tässä vaiheessa uudistushakkuun valinnut metsänomistaja ilmoittaa, mitä toimenpiteitä metsäkuviolle tehdään hakkuiden jälkeen metsälain vaatiman uuden, elinvoimaisen taimikon perustamiseksi. Suunnitelmasta käy ilmi, millaista puulajikoostumusta tavoitellaan, tehdäänkö se luontaisen uudistamisen, kylvön vai istuttamisen keinoin ja käsitelläänkö maanpintaa uudistumisen tukemiseksi.

Istutetut ja luonnontaimet kasvavat yhdessä

Useimmiten uusi taimikko perustetaan istuttamalla kullekin kasvupaikalle sopivan, kotimaisen puulajin taimia, noin 1800-2000 kappaletta hehtaarille. Karuilla kasvupaikoilla käytetään yleensä männynsiementen kylvöä, sekä luontaista uudistamista siemenpuita tai reunametsää hyödyntäen, jolloin tavoitteena on saada noin 5000 tainta hehtaarille. Olemassa olevat ja taimikon perustamisen jälkeen syntyvät, eri puulajien luonnontaimet täydentävät taimikkoa  luontaisesti syntyneiden puiden osuus on tutkitusti suuri myös istutetuissa ja kylvetyissä metsissä.

Mutta millä perusteella voimme sanoa, että jokaista Metsä Groupin uudistushakkuuvaiheessa kaatamaa puuta kohti istutetaan ainakin neljä uutta puuta? Säännöllisesti harvennetun puuston saavutettua uudistusvaiheen, jäljellä on keskimäärin 400 runkoa hehtaarilla. Onnistuneen luontaisen uudistamisen ja etenkin kylvön jäljiltä taimien määrä on useita tuhansia puunalkuja. Kun yleisimmän menetelmän eli istutuksen tavoiteltava kasvatustiheys on vähintään 1800 tainta hehtaarille, voidaan todeta jokaisen puun korvautuneen ainakin neljällä uuden puun alulla, jotka lisäksi saavat seuraa lukuisista luonnontaimista.

Vuosien varrella taimikko harvenee luontaisesti kilpaillessaan elintilasta tai vaikka hirvien laidunnuksen seurauksena. Osa taimista ja sittemmin rungoista poistetaan metsänhoidollisista syistä taimikonhoidon yhteydessä otollisten kasvuolosuhteiden ja elinvoiman säilyttämiseksi.

Muut Metsä-sisällöt