Pitkäjänteistä työtä metsässä

​Metsistä ja niiden käytöstä puhutaan nyt erityisen paljon. Metsiemme kehityksestä ollaan montaa mieltä ja keskustelua käydään kovilla kierroksilla. Metsiemme tilasta ollaan kiinnostuneita yhä enemmän myös Suomen rajojen ulkopuolella.

11.10.2021
Vesa Junnikkala

​On kiistatonta, että puuston määrä on kasvanut metsissämme merkittävästi. Se on pitkälti hyvän metsänhoidon ansiota. Olemme välttyneet suurilta metsätuhoilta, ja ne ovat jääneet paljon pienemmiksi kuin maissa, joita hyönteistuhot ja suuret metsäpalot ovat haitanneet. Metsänomistajien ja puuta korjaavien ammattilaisten päivittäiset toimet metsissä suojaavat pohjoisia metsiämme tuhoilta. Myös pakkastalvet hillitsevät tuholaisten lisääntymistä.

Monimuotoisuuden kannalta tilanne ei ole yhtä selvä kuin metsävaroja tarkasteltaessa. Puuston kasvu turvemailla on ojitusten vuoksi kiihtynyt merkittävästi, mutta niiden kääntöpuolena monet suoekosysteemit ovat muuttuneet turvekankaiksi ja menettäneet luonnollisen tilansa. Suuri osa uhanalaisista lajeistamme on metsälajeja, suuri osa Suomesta onkin metsää. Lajien uhanalaisuuskehitystä kuvaava uhanalaisuusindeksi on metsälajien osalta pysynyt ilahduttavasti samalla tasolla kymmenen vuoden ajan. Monimuotoisuuden tärkeys tunnistetaan nykyisin entistä laajemmin, sillä metsänomistajat ja muut alalla toimivat haluavat omalta osaltaan parantaa metsien monimuotoisuutta.

Metsässä kehitys on nähtävissä vasta pitkän ajan kuluttua. Siksi on tärkeää, että tunnemme metsiemme tilan hyvin hehtaarien ja mottien lisäksi myös monimuotoisuuden näkökulmasta. Suomessa metsäntutkimuksella on pitkä historia, ja tunnemmekin metsävaramme hyvin satavuotisen valtakunnan metsien inventoinnin ansiosta. Monimuotoisuuden osalta olemme kuitenkin epävarmemmalla pohjalla. Tarvetta olisikin tunnistaa nykyistä paremmin, miltä osin muutokset kasvillisuudessa ja eläinkunnassa ovat luontaista kehitystä ja mikä metsätalouden vaikutusta.

Metsillä on tärkeä rooli sekä monimuotoisuuden turvaajana että ilmastotyössä, sillä kasvaessaan ne sitovat hiiltä ilmakehästä. Metsiä tulisi tarkastella aina paitsi ekologisen, myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. Talousnäkökulma ja uusiutuvan puuraaka-aineen edut fossiilisten materiaalien korvaajana saattavat joskus jäädä keskustelussa vähemmälle huomiolle.

Euroopan komissio on tänä vuonna ollut aktiivinen uusien metsiin liittyvien linjausten ja strategioiden luomisessa. Yksi EU:ssakin keskustelua herättäneistä globaalista huolista on metsäkato, joka on haitallista sekä ilmastonmuutoksen torjunnan että monimuotoisuuden kannalta. Suurin syy metsäkadolle löytyy useimmiten muualta kuin metsätaloudesta, Yleensä muut maankäytön muodot, kuten pellonraivaus ja kaupungistuminen aiheuttavat metsäkatoa. EU:n laajuisia säännöksiä laadittaessa on huomioitava metsien suuri kirjo ja erilaiset käyttötarkoitukset. Euroopan metsät eivät ole samasta muotista, vaan ne eroavat toisistaan merkittävästi. Suomen olosuhteissa liian yksipuolinen rajaus voi olla jopa haitallista esimerkiksi metsien hyvälle kasvulle, ilmastovaikutuksille ja jopa monimuotoisuudelle.

Paras tapa turvata Suomen ja maailman metsien monimuotoisuutta on varmistaa, että metsät pysyvät metsinä. Hyväksi havaittuja keinoja ovat oikein ajoitetut metsänhoitotoimet ja metsien uudistumisesta huolehtiminen. Lisäksi Suomessa tehdään monimuotoisuuden eteen enemmän - lisätään lahopuuta jättämällä säästöpuita ja tekopökkelöitä, jätetään suojatiheikköjä ja riittävät suojavyöhykkeet vesistöjen varrelle ja suositaan sekapuustoja niillä kasvupaikoilla, joille se sopii. Varsinkin turvemailla voimme lisätä jatkuvapeitteisen kasvatuksen osuutta, jolloin kunnostusojitusten tarve vähenee voimme vähentää myös kunnostusojitusten tarvetta ja minimoida kasvihuonepäästöjä.

Pysyäksemme oikealla polulla meidän kaikkien metsäalalla toimivien on syytä jatkaa pitkäjänteistä työtä metsissä. Pidetään kiinni hyvistä käytännöistä, mutta ollaan aktiivisia ja valmiita parantamaan toimintaamme. Vaikka metsäkeskustelu on toisinaan polarisoitunutta, sitä on syytä käydä. Kukaan muu ei sitä puolestamme tee. 


Vesa Junnikkala
Kestävän kehityksen johtaja, Metsä Groupin puunhankinta ja metsäpalvelut
Työkomennuksia ennen Metsä Groupia mm. Afrikan savanneille, Aasian tropiikkiin ja Siperiaan. Viihtyy metsän keskellä, varsinkin kuntorasteilla ja mustikassa, joskus molempia jopa samaan aikaan.

Related blogs

  • Metsänhoito

    Humisevat hiilinielut

    ​Metsänomistajilla on poikkeuksellinen asema: he voivat torjua ilmastonmuutosta sekä kuluttajina, hiilinielujen ylläpitäjinä että uusiutuvan raaka-aineen tuottajina.

    Lue lisää
  • Metsänhoito

    Taimikonhoito ratkaisee metsän tuoton

    ​Suomessa metsäntalouden kestävyys perustuu ajatukselle, että uusi puusto saadaan aikaan luontaisesti tai viljellen uudistushakkuun jälkeen. Suomalaisen metsälainsäädännön perustana onkin ollut jo 1800-luvulta lähtien ajatus: ”metsää älköön autioksi hävitettäkö”.

    Lue lisää
  • Metsänhoito

    Metsänhoidon käytännöt perustuvat tutkimustietoon

    ​Metsällä on aina ollut merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansantaloudessa. Siksi sitä on myös tutkittu paljon.

    Lue lisää
  • Teppo Ojala

    Metsänhoito

    Sekametsillä lisää monimuotoisuutta

    ​Sekametsät lisäävät ennen kaikkea metsien monimuotoisuutta, mutta ne ovat myös yhden puulajin metsiköitä kestävämpiä niin ilmastonmuutoksen aiheuttamia kuin muitakin tuhoja vastaan. Sopivalla kasvupaikalla ne myös kasvavat vähintään yhtä hyvin ja jossain tapauksissa jopa paremminkin ja samalla hiilensidonta vahvistuu entisestään.

    Lue lisää