​Kehityspäällikkö Janne Soimasuo pohtii, miten selviytyisi kuivin jalon syksyisellä ulkoilureitillään. Kulkemisen ennakointi on tärkeää myös metsätaloudessa. Aivan samat perusperiaatteet, joihin törmää ulkoillessa, toimivat myös puunkorjuussa ja metsänhoidossa: Kantavuus vaihtelee maastossa kosteuden mukaan, ja toinen maalaji on toista pehmeämpää. Näitä tietoja yhdistelemällä voidaan siis ennustaa maaston kulkukelpoisuutta ja kantavuutta.

​Ihmisen valmistamien materiaalien kokonaismassa on juuri ylittänyt biomassan eli kaiken elollisen yhteenlasketun massan maapallolla. Esimerkiksi muovin määrä on jo kaksinkertainen eläinten massaan verrattuna. Lajikato on todellisuutta, ja kansainvälisen ilmastopaneelin syksyllä julkaisema raportti korosti, että ilmastotoimilla on kiire ja että kuluva vuosikymmen on ilmaston lämpenemisen hillinnässä ratkaiseva. 

​Metsistä ja niiden käytöstä puhutaan nyt erityisen paljon. Metsiemme kehityksestä ollaan montaa mieltä ja keskustelua käydään kovilla kierroksilla. Metsiemme tilasta ollaan kiinnostuneita yhä enemmän myös Suomen rajojen ulkopuolella.

​Metsänomistajilla on poikkeuksellinen asema: he voivat torjua ilmastonmuutosta sekä kuluttajina, hiilinielujen ylläpitäjinä että uusiutuvan raaka-aineen tuottajina.

​Suomessa metsäntalouden kestävyys perustuu ajatukselle, että uusi puusto saadaan aikaan luontaisesti tai viljellen uudistushakkuun jälkeen. Suomalaisen metsälainsäädännön perustana onkin ollut jo 1800-luvulta lähtien ajatus: ”metsää älköön autioksi hävitettäkö”.

​Metsällä on aina ollut merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansantaloudessa. Siksi sitä on myös tutkittu paljon.

Kiertotaloudessa materiaalit käytetään kestävästi ja resurssitehokkaasti mahdollisimman moneen kertaan. Uusiutuva pääraaka-aineemme pohjoinen puu on luonnon omaa kiertotaloutta.

​Meidän kaikkien tietoisuus hygienian merkityksestä terveydelle on koronapandemian seurauksena kasvanut. Tällä on vaikutuksensa myös siihen, miten suhtaudumme elintarvikkeisiin ja niiden pakkaamiseen. Pakkaus on saanutkin aivan uusia merkityksiä vuoden aikana.

​Vaikka koronakriisi näkyy monin tavoin arjessamme ja hallitsee uutisotsikoita, huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista ei ole kadonnut. Ilmastonmuutoksen torjuminen sekä muuttuvan ilmaston tuomat riskit ja mahdollisuudet liiketoiminnalle ovat kysymyksiä, joihin yritysten on vastattava toiminnallaan.

Metsä Groupissa ensimmäistä kertaa toteutetun eettisyysbarometrin tarkoitus on tunnistaa sokeita pisteitä sekä antaa johdolle ja koko työyhteisölle kattava kuva siitä, miten eettisesti yhtiössä toimitaan. Tutkimukseen vastasi yli 6000 metsägroupilaista ympäri maailmaa.

Digitalisaatiosta puhuttaessa ja sovelluksia kehittäessä on hyvä katsoa kymmenen vuotta eteenpäin, mutta yhtä tärkeää on katsoa taaksepäin, jotta ymmärtää, että rohkeimmatkin visiot voivat kymmenen vuoden päästä olla arkipäivää.

​Perinteinen tekstiiliteollisuus on suurten haasteiden äärellä. Puuvillantuotanto vaatii valtavia määriä vettä ja kilpailee peltotilasta ruuantuotannon kanssa. Samalla öljypohjaisille tekstiilikuiduille, kuten polyesterille, halutaan löytää vaihtoehtoja. Ratkaisu tekstiiliteollisuuden pulmaan voi löytyä kuitenkin hyvin läheltä, nimittäin metsästä.

​Raumalle rakennettava uusi saha tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä mukaan maailmanluokan projektiin, jollaista ei tule usein vastaan.

​Kestävä metsänhoito ja metsäteollisuus ovat olennainen osa suomalaista hyvinvointia ja myös osa ilmastoratkaisua.

​Sekametsät lisäävät ennen kaikkea metsien monimuotoisuutta, mutta ne ovat myös yhden puulajin metsiköitä kestävämpiä niin ilmastonmuutoksen aiheuttamia kuin muitakin tuhoja vastaan. Sopivalla kasvupaikalla ne myös kasvavat vähintään yhtä hyvin ja jossain tapauksissa jopa paremminkin ja samalla hiilensidonta vahvistuu entisestään.

​Maailma on muutoksessa. Ilmastonmuutoksen hillintään ja ihmisten hyvinvointiin liittyvät aiheet ovat nousseet jokapäiväisiksi mediassa. Yrityksiä ja toimialoja arvioidaan laajasti vastuullisuuden kriteereillä. Resurssien rajallisuus, väestönkasvu, kulutuksen lisääntyminen ja kaupungistuminen ohjaavat globaalia kehitystä.

​Sanalla brändi on turhaan ikävä kaiku. Brändi ja brändäys mielletään usein pintapuoliseksi pyrkimykseksi saada asiat näyttämään paremmalta kuin ne oikeasti ovat. Brändi on kuitenkin muutakin kuin pelkkä logo tai markkinointitempaus. Brändi on juuri sitä, millainen mielikuva siitä ihmisten päässä syntyy.