Teemme lujasti töitä energiatehokkuuden eteen

Pienilläkin teoilla on merkittäviä vaikutuksia. Energiansäästöstämme lähes puolet onkin syntynyt ilman investointeja.

"Tehtaittemme henkilöstö on todellisia moniosaajia, operaattorit ja kehityshenkilöstö kehittävät tuotannon energiankäyttöä jatkuvasti. Olemme sitoutuneita energiatehokuuden parantamiseen, minkä pystymme myös osoittamaan ISO 50 001 -sertifioinnilla", Metsä Groupin energiajohtaja Pirita Mikkanen sanoo.

Vuosina 2017−2020 Suomen metsäteollisuus saavutti energiatehokkuudessa hyviä tuloksia, sillä toimiala toteutti energiatehokkuustoimenpiteitä noin 4,2 terawattitunnin verran. Tällä määrällä pääsisi reilut 100 000 kierrosta maapallon ympäri polttomoottoriautolla. Alan energiansäästöstä Metsä Group toteutti yli kolmanneksen tällä aikajaksolla.

Tutustu seuraavaksi, kuinka teemme töitä energiatehokkuuden eteen.

Joutsenossa investoitiin teknologiaan

Mainio esimerkki laiteinvestoinnin positiivisista vaikutuksista energiatehokkuuteen löytyy Joutsenon BCTMP -tehtaaltamme, jossa valmistetaan kartongin raaka-ainetta. Investoinnin ansiosta tuotteen eli massan kuiva-aineen osuus kasvoi. Jo pienelläkin kuiva-aineosuuden kasvulla on merkittävää vaikutusta energiatehokkuuteen.

"Projektin tavoite oli säästää 15 prosenttia massan kuivausenergian käytöstä. Sillä voisi esimerkiksi lämmittää vuoden ajan 1 500−3 000 tavallista omakotitaloa*", Metsä Boardin energiatehokkuuspäällikkö Matti Korhonen summaa.

Uusitun koneen tehokas käyttö vaatii jatkuvaa oppimista ja säätöjen optimointia. Työ tähtää mahdollisimman energia- ja tuotantotehokkaaseen ajoon.

"Operaattoreista koottu porukka oli mukana heti projektin alusta lähtien. He toteuttivat käyttöönottoon liittyvät ajosuunnitelmat, joiden tulokset testattiin ja taas viritettiin. Oli mukava nähdä uuden toimintatavan vaikutukset porukan sitoutumiseen. Ja työ jatkuu yhä", kehitysinsinööri Miika Sinkko iloitsee.

* Motiva: keskiverto-omakotitalon energiankäyttö noin 20 000 kilowattituntia vuodessa

Metsä Groupin sellutehtaat Suomen suurimpia uusiutuvan energian tuottajia

Sellutehtaittemme tuotannossa syntyy enemmän bioenergiaa kuin ne itse tarvitsevat. Ylimääräinen energia toimitetaan sähkönä verkkoon, lämpönä teollisuusasiakkaille sekä kaukolämpönä lähiyhteisöille. Mitä enemmän energiaa säästyy ja mitä tehokkaammin sitä tuotetaan, sitä enemmän uusiutuvaa energiaa toimitetaan tehtaan ulkopuolelle.

Äänekosken biotuotetehtaalla ja vuonna 2023 valmistuvalla Kemin biotuotetehtaalla on merkittävä vaikutus konsernin energiatehokkuuteen. Uuden tehtaan sähköenergian omavaraisuusaste on 250 prosenttia, ja Äänekoskella lähes sama. Tehtaat tuottavatkin uusiutuvaa sähköä yhteensä noin viisi prosenttia koko Suomen sähköntuotannosta.

Kerto- ja vaneritehtailla energian käyttöä tarkkaillaan jatkuvasti

Kerto- ja vaneritehtaillamme energiatehokkuustyötä ohjaa niin Energiatehokkuussopimus kuin ISO 50001 -standardin mukainen johtamisjärjestelmä. Investoinneissa päämääränä ovat tuotannon ja energian käytön tehokkuus.

"Olemme osa energiaintensiivistä teollisuutta, joten energian käyttö on jatkuvassa tarkkailussa. Esimerkiksi katselmusten avulla löydämme kohteita, joilla on säästöpotentiaalia. Pienistä virroista syntyy suuri kokonaisuus", kertoo Metsä Woodin uusi kehityspäällikkö Ossi Vaara, joka on perehtynyt Metsä Woodin tehtaiden kehitysprojekteihin noin kuukauden päivät.

Tehtailla hukkalämmön talteenotossa on vielä säästöpotentiaalia. Valmistusprosessin lisäksi tehdasympäristön ja toimintatapojen tarkastelussa riittää pohdittavaa tuleville vuosille.

Mäntässä investoidaan pehmopaperituotannon energiatehokkuuteen

Mäntän pehmopaperitehtaallamme höyryn, kaasun, veden ja sähkön käyttöä on tehostettu jo vuosia. Tulokset ovat olleet hyviä ja työ jatkuu. Uuden loikan energiatehokkuudessa tehdas ottaa, kun yksi paperikoneista uusitaan kesällä 2022. Tehtaan suurin yksittäinen investointipäätös laskee yksikköenergiakulutusta noin 15 prosenttia per tonni.

"Investointi ei vaikuta vain energiatehokkuuteen, vaan siten varmistamme, että asiakkaamme saavat laadukasta ja pehmeää pehmopaperia myös tulevaisuudessa. Samalla koneen elinkaari pitenee ja voimme tarvittaessa nostaa koneen kapasiteettia vastaamaan kysyntään", Mäntän tehtaanjohtaja Kari Karttunen kertoo.