Metsäsertifioinnilla osoitetaan konkreettisesti, että puutuote on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä. Kuluttaja voi siten ostaa sertifioidun puutuotteen rauhallisin mielin ja tietäen, että leiman takeena on tietty toiminnan vaatimustaso eli järjestelmän kriteerien noudattaminen.
Maailmassa on kaksi tunnettua ja myös keskenään kilpailevaa sertifiointijärjestelmää – PEFC™ ja FSC®. Molemmissa järjestelmissä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Kansainvälisesti toimiva metsäteollisuusyritys, kuten Metsä Group, tarvitsee molempia järjestelmiä menestyäkseen markkinakilpailussa ja hajauttaakseen tehokkaasti sertifiointiin liittyviä kokonaisriskejä.
Metsäsertifioinnilla on myös vahva kytkös Metsäliitto Osuuskunnan sääntöihin. Osuuskunnan sääntöjen 2§:n mukaan ”Metsäliiton tarkoituksena on toimia jäsentensä metsätalouden tukemiseksi ja jäsenten tuottaman puun markkinoinnin järjestämiseksi taloudellisesti ja teknisesti tehokkaalla tavalla voittoa tavoitellen ja noudattaen kestävän kehityksen periaatteita”.
Metsä Group on tunnettu siitä, että me teemme enemmän ja puhumme siitä tekemisestä vähemmän. Sertifiointiasiat eivät tee tässä poikkeusta. Metsä Group on jo pitkään vaikuttanut aktiivisesti molemmissa sertifiointijärjestelmissä, tavoitteena järjestelmien aseman vahvistaminen kestävyyden osoittamisessa sekä niiden toiminnallisuuden, soveltuvuuden ja hallittavuuden turvaaminen Metsä Groupille ja sen omistajajäsenille. Kantava ajatus on ollut se, että on parempi varmistaa aktiivisesti järjestelmien soveltuvuus kuin jäädä niiden ulkopuolelle tuuleen huutelemaan. Järjestelmä kun koskee joka tapauksessa jokaista merkittävää puunostajaa.
Kestävyyden, kuten monen muunkin asian osalta, maailma on entistä läpinäkyvämpi ja ajantasaisempi. Korkean suojeluarvon kohteet (HCV) osana FSC-kontrolloidun puun hankintaa on konkreettinen osoitus valitun strategian toimivuudesta. Viime aikojen HCV-keskustelussa on jäänyt vähemmälle huomiolle näkökulma, että millainen tilanne olisikaan, ellei Metsä Group ja monet muut asiassa aktiiviset olisi vaikuttaneet lopputulokseen. Prosessi on kestänyt vuosikausia, joten se ei ole yllättänyt tai tullut puun takaa millekään keskeiselle vaikuttajataholle – niitä on nimenomaan kutsuttu työhön mukaan.
FSC-järjestelmässä menestymisessä on kaksi keskeistä asiaa.
Ensinnäkin on pystyttävä yrityskohtaisesti ja maakohtaisesti hyödyntämään järjestelmän nykysääntöjen tarjoamat joustot. Tämä on nopea tie muutoksille ja kehitykselle. Keskiössä ovat muun muassa byrokratian vähentäminen ja omistajajäsenen puuntuotannon edellytysten vahvistaminen ekologisesta kestävyydestä tinkimättä.
Toiseksi on pystyttävä kehittämään järjestelmän rakenteita pitkällä tähtäimellä. Tästä esimerkkinä olisi metsänomistajan mahdollisuus jatkossa metsiin kohdistuvien tavoitteidensa perusteella valita kamari eli jaosto, jossa vaikuttaa. Nyt metsänomistajat ohjataan talouskamariin riippumatta metsänomistajan tavoitteista. Tämän ja monien muidenkin kehitystoimien osalta työ jatkuu.
PEFC-järjestelmän vahvuus on sen kattavuus. PEFC:n kriteerejä kehittämällä pystytään nopeimmin vaikuttamaan metsänhoitoon Suomessa. Esimerkiksi monimuotoisuuden tilan parantamisessa PEFC:n ekologisen kestävyyden kriteerien kehitys on valtava mahdollisuus. Tästä näkökulmasta on erikoista, että kansalaisjärjestöt jättävät vaikutusmahdollisuudet hyödyntämättä.
Metsäteollisuus Metsä Group mukaan lukien on jo pidemmän aikaa vedonnut toimijoihin, jotta ne tulisivat mukaan molempien sertifiointijärjestelmien kehittämiseen. Mielestämme kansalaisjärjestöjen kannattaisi tulla mukaan kehittämään PEFC:n kriteerejä ja metsänomistajajärjestöjen FSC:n kriteereitä. Ajankohta nyt olisi paras mahdollinen, kun parhaillaan molempien sertifiointijärjestelmien metsästandardin kriteerit ovat työn alla. Nyt kannattaisi keskittyä niiden kehittämiseen rakentavassa ja laajapohjaisessa yhteistyössä.
Metsä Group on tehnyt mittavia investointeja ja selvittää parhaillaan uusia. Kasvava puun käyttö tuo tullessaan ison vastuun. Me voimme yhdistää kasvavan puunkäytön ja paremman metsäluonnon huomioon ottamisen. Haluamme profiloitua toimijana, joka kasvavan puunkäytön lisäksi ottaa fiksuiten huomioon metsäluonnon ja sen monimuotoisuuden.
Tomi Salo
Jäsenpalvelujohtaja
Metsä Group
Teksti on julkaistu 18. syyskuuta 2019 ilmestyneessä Metsä Groupin Viestissä