Elinkaariarviointiin perustuvassa tutkimuksessa* verrattiin MetsäBoard Pro FSB Cup -kartongista ja fossiilipohjaisesta polypropeenista valmistettujen mukaan otettavien ruokapakkausten hiilijalanjälkiä. Tutkimuksessa huomioitiin sekä biogeenisen hiilen sitoutuminen että biogeeniset hiilipäästöt, ja sen verifioi kaksi riippumatonta arvioijaa RISE:stä ja SimaPro UK:sta. Tutkimus sisälsi useita elinkaaren loppuvaiheen skenaarioita mukaan lukien alueellisen kierrätyksen ja 100-prosenttisen polton.
Kun arvioinnissa oletuksena oli, että pakkausmateriaalien loppukäsittely tapahtuu Euroopassa**, MetsäBoard Pro FSB Cup -kartongista valmistetun takeaway-ruokapakkauksen hiilijalanjälki osoittautui negatiiviseksi tarkastellun elinkaaren osalta – mikä tarkoittaa, että kartonkikuituihin oli sitoutunut enemmän hiiltä hiilidioksidiekvivalentteina kuin mitä ensimmäisen elinkaaren aikaisissa prosesseissa oli vapautunut. PP-muovipakkauksen hiilijalanjälki oli 0,112 kg CO₂-ekv. Kun loppuvaiheen skenaariona oli 100-prosenttinen poltto, MetsäBoard Pro FSB Cup -kartongista valmistetun pakkauksen hiilijalanjälki oli 91 % pienempi kuin polypropeenista valmistetun.
Kartonkipakkausten kierrätysaste on Euroopassa korkeampi kuin muovipakkausten, ja kierrätys viivästyttää pakkausmateriaalin sisältämän hiilen vapautumista. Eurostatin uusimpien tietojen mukaan EU:ssa kierrätettiin vuonna 2023 peräti 87 % paperi- ja kartonkipakkauksista, kun muovipakkausten kierrätysaste oli vain 42 %.***
Sekä muovi että kartonki sisältävät hiiltä, joka muodostaa hiilidioksidia poltossa. Keskeinen ero on, että kartongin päästöt tasapainottuvat puiden kasvun aikana ilmakehästä sitoutuneen hiilidioksidin ansiosta, kun taas fossiilipohjaiset muovit lisäävät uutta hiiltä ilmakehään.
”Biogeenisen hiilen ja korkean kierrätysasteen lisäksi kartonkimme hyötyvät tuotantomme korkeasta fossiilittoman energian osuudesta, joka oli 89 % vuonna 2024. Metsä Boardin tavoitteena on luopua fossiilisen energian käytöstä tehtailla vuoteen 2030 mennessä”, sanoo Metsä Boardin kestävän kehityksen päällikkö Lari Oksala. ”Pakkausmateriaali on aina testattava ja valittava käyttötarkoituksen mukaan. Suurin ilmastohyöty saavutetaan, kun pakkaus hoitaa ydintehtävänsä eli suojaa tuotetta.”
Tutkimus on osa laajempaa vertailukokonaisuutta, jota Metsä Board on tehnyt tarjotakseen läpinäkyvää ja tieteeseen perustuvaa tietoa erilaisten pakkausmateriaalien ilmastovaikutuksista. ”On tärkeää, että tuotamme verifioitua, tieteeseen perustuvaa dataa, joka tukee asiakkaitamme tekemään perusteltuja pakkausvalintoja. Tällaiset vertailut auttavat markkinoita siirtymään ratkaisuihin, jotka pienentävät ilmastovaikutuksia,” sanoo Metsä Boardin markkinoinnista, viestinnästä ja kestävästä kehityksestä vastaava johtaja Marjo Halonen.
*) Tutkimus toteutettiin ISO 14040-, ISO 14044- ja ISO 14067 -standardien mukaisesti. Toiminnallisena yksikkönä oli tarpeelliset jäykkyys, toiminnallisuus ja kosteudenkesto -ominaisuudet täyttävä takeaway-ruokapakkaus. Tutkimuksessa valittu järjestelmärajaus oli cradle-to-grave (kehdosta hautaan), ja valittu ilmastonmuutosvaikutusten arviointimenetelmä oli IPCC 2021 Climate Change: Total (sisältäen biogeenisen CO₂:n). PE-päällystetyn kartongin paino oli 18,9 g, josta 0,65 g oli PE:tä. PP-pakkauksen paino oli 27 g. Kilpailevien materiaalien ilmastonmuutosvaikutusten arvioinnissa käytettiin Ecoinvent 3.10 -tietokantaa. Tekninen taustaraportti ja kolmannen osapuolen kriittinen arviointi ovat saatavilla Metsä Boardin verkkosivuilla.
**) Eurostat 2021. Kuitupohjaisten pakkausten kierrätysprosentti oli 82,5 % ja muovipakkausten kierrätysprosentti 40,7 %. Kierrättämättä jäävästä materiaalista oletettiin 56 % päätyvän polttoon ja 46 % kaatopaikalle yhdyskuntajätetilastojen mukaisesti.
***) Eurostat 2023 https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/env_waspacr/default/table?lang=en