”Olen työskennellyt Metsä Groupin EU-yhteiskuntasuhdejohtajana Brysselissä vuodesta 2013. Tehtäväni on kertoa EU:n päätöksentekijöille suomalaisesta metsäteollisuudesta ja sen merkityksestä yhteiskunnallemme.
EU-vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä, ja eurooppalaisilla päättäjillä ja lainvalmistajilla on vain vähän tietoa pohjoisista havumetsistä ja kierrätettävien puupohjaisten tuotteiden eduista.
Kerromme päättäjille, mitä pohjoinen metsätalous oikein on, millaista on vastuullinen metsätalous ja mitä pohjoisesta puusta tehdään. Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehdasta on käytetty EU-tasolla malliesimerkkinä siitä, mitä kaikkea teolliseen yritysekosysteemiin kuuluu.
Tavoitteena ilmastoneutraali Eurooppa
Vuosi 2021 on ollut EU:ssa poikkeuksellista aikaa. Eurooppaa ovat koetelleet niin koronapandemia kuin tulvat ja hellejaksot. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen ovat nousseet EU:n vihreän kasvun ohjelman päätavoitteeksi, ja hyvä niin.
Tarkoitus on saavuttaa ilmastoneutraali Eurooppa vuoteen 2050 mennessä ja pysäyttää luontokato. Tätä työtä edistetään uudistamalla valtava määrä lainsäädäntöä.
Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa 2021 laajan ilmasto- ja energia-asioiden Fit for 55-lainsäädäntöpaketin sekä uuden EU:n metsästrategian. Lainsäädäntöpaketin tavoitteena on varmistaa, että vuonna 2030 EU:n kasvihuonekaasupäästöt ovat 55 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990.
Metsästrategia puolestaan edistää jäsenmaiden yhteistyötä metsäasioissa. Se pyrkii yhteensovittamaan puupohjaisten tuotteiden ilmastohyödyt, metsien erilaisen taloudellisen hyödyntämisen ja metsien suojelun sekä niiden roolin hiilinieluna.
Samanaikaisesti komissio laatii kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmää, joka säätelee, mihin EU:n ja investoijien tulisi kanavoida niin sanottua vihreää rahaa. Metsästrategialla, nyt linjattavalla lainsäädännöllä ja rahoituksen luokittelujärjestelmällä on merkittävä vaikutus suomalaiseen metsäteollisuuteen ja meidän yritystoimintaamme.
Metsillä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa
Tulevassa sääntelyssä tulisi huomioida, että metsillä ja puupohjaisilla tuotteilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Silti keskustelu metsien käytöstä on hyvin polarisoitunutta, mikä ei ole hyvä asia.
Lisäksi sääntelyn tulisi turvata eurooppalaisten yritysten globaali kilpailukyky. Ei myöskään ole kenenkään etu, että pohjoisia metsiä käytettäisiin vain EU:n yhteisenä hiilinieluna kompensoimaan muiden maiden päästöjä. On muistettava, että metsäsektorin tuottaman globaalin ilmastohyödyn lisäksi sektori rahoittaa yhteiskunnan toimintaa ja luo työpaikkoja.
Meidän ensisijaisena tehtävänämme on kertoa, että metsät eivät ole ongelma vaan ratkaisu.”
Artikkeli on alun perin julkaistu Fibre-lehden numerossa 2021-2022.