Selluliiketoiminnan perusperiaate on Timo Teräksen uran ajan pysynyt samana: se on ostajan ja myyjän yhteistyötä. Valtava harppaus on kuitenkin otettu eteenpäin, sillä tänä päivänä sellusta valmistetaan entistä enemmän erikoistuotteita ja koko puuaines hyödynnetään aiempaa paremmin.
Metsäteollisuus imaisi jo vuonna 1970 nuoren kauppakorkeakouluopiskelijan, kun Teräs houkuteltiin suomalaisten markkinasellutehtaiden myyntiyhdistykseen Finncelliin. Siellä hän vastasi suurimman osan ajasta markkinatutkimuksesta, suunnittelusta ja kotimaisesta sekä kansainvälisestä tilastotoiminnasta.
”Myös Metsä Fibre, silloinen Botnia Pulp, oli Finncellin jäsen. Toimitimme jäsenille ennusteita sellun kysynnän ja tarjonnan kehittymisestä maailmanlaajuisesti. Käytimme ulkomaisia asiakkaita Metsä Groupin eli silloisen Metsä Botnian tehtailla, ja olin mukana myös vastavierailuilla ulkomailla”, Teräs muistelee.
Kestävän kehityksen huomioiminen keskeistä
Finncellin toiminta lopetettiin vähän ennen kuin Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Tuolloin Teräs siirtyi konsultiksi Pöyry Management Consultingiin.
Samoihin aikoihin hänet värvättiin tuplatyöhön Suomen Optiopörssiin (SOP) perustamaan sellun hintakehitystä seuraavia PIX-indeksejä, ja pörssitoiminnan loputtua 1999 FOEX Indexes Oy:n toimitusjohtajaksi.
Yksityinen FOEX on keskittynyt metsä- ja energiateollisuuden hintaindeksien kehittämiseen ja ylläpitoon yritysten ja finanssisektorin moninaisia tarpeita varten.
Eläkeiässä oleva Teräs konsultoi edelleen selluteollisuutta ja toimii nykyään johtavana neuvonantajana AFRY Management Consultingilla. Hän luonnehtii rooliaan välikätenä ostajan ja myyjän välillä siten, että tavoitteena on molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Tänä päivänä on keskeistä tukea kestävää kehitystä.
”Informoimme asiakkaitamme esimerkiksi optimaalisissa sellusekoituksissa ja ympäristönsuojeluun liittyvissä säädöksissä. Kehitämme myös erilaisia logistiikkaratkaisuja ja konsultoimme, mistä kannattaa ostaa tai mihin myydä mitäkin”, hän luettelee.
Sivuvirtojen jatkojalostuksen merkitys kasvaa
Teräksen mukaan selluteollisuuden tulevaisuutta on tuotannon kehittäminen niin, että kaikki sivuvirrat voidaan jatkojalostaa hyötykäyttöön.
”Metsä Fibre pystyy olennaisten markkina- ja lopputuotetietojen, tulevien muutosten ennakoinnin sekä kannattavuuslaskelmien avulla kehittämään sellulajeja, jotka sopivat parhaiten asiakkaiden tarpeisiin ja samalla ehkäisevät ilmastonmuutosta”, hän sanoo ja antaa muutaman esimerkin:
”Erikoissellujen kysyntä kasvaa, kun pyrkimyksenä on korvata muovituotteita uusiutuvilla sellu- ja muilla kuiduilla.”
Toisena Teräs nostaa esiin puuvillan, jonka viljelemiseen kuluu valtava määrä vettä, sekä polyesterin, akryylin ja nailonin, joiden valmistuksessa käytetään öljyä.
”Nämä ja monet muut ympäristölle haitalliset tuotteet pystytään korvaamaan sellukuidulla, jonka ominaisuudet ovat esimerkiksi tekstiililoppukäytössä hyvin samanlaiset kuin puuvillan.”
Kolmas esimerkki pitkälle jalostetusta tuotteesta on karboksimetyyliselluloosa eli CMC, jota jalostetaan Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan tuottamasta koivusellusta viereisellä Nouryonin tehtaalla.
”CMC:tä käytetään esimerkiksi jäätelössä, pesupulverissa, sementissä ja kuitulisänä terveystuotteissa.”
Kiina tarvitsee suomalaista sellua
Suomalaisen sellun tulevaisuuden Teräs näkee valoisana. Hän luettelee tekijöitä, jotka tukevat merkittävästi kotimaista ensikuituteollisuutta.
”Vaikka digitaalinen kehitys ja paperin käytön väheneminen ovat vaikuttaneet markkinasellun kysyntään painopaperissa, sitä tasaa pakkaustuotteiden merkittävästi kasvanut kysyntä – samoin kuin pehmopaperin, johon käytetään nykyään enenevässä määrin ensikuitua valkoisen kierrätyskuidun tarjonnan vähentyessä.”
Toinen iso markkinasellun kysynnän lisäys tulee Teräksen mukaan Kiinasta, joka teki vuonna 2017 päätöksen kierrätysmateriaalien maahantuontikiellosta. Täyskielto astui voimaan vuoden 2021 alusta.
”Vaikka Kiina on tehostanut omaa keräystoimintaansa, suuri osa kiinalaisesta kartongista päätyy pakkaustuotteina maailmalle, ja maa tarvitsee kartongin valmistukseen suomalaista sellua.”
Suomalaisen pitkäkuitusellun lujuus ylivertaista
Kolmas tärkeä menestystekijä on suomalaisen pitkäkuitusellun lujuus.
”Useiden kilpailevien maiden sellukuidun lujuusominaisuudet sopivat loppukäyttöihin, joissa ne eivät kilpaile suoraan suomalaisen sellun kanssa”, Teräs toteaa.
Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa, USA:ssa, Kiinassa ja Indonesiassa sellun tuottajat siirtyvät Teräksen mukaan tuottamaan sellua tekstiili- tai hygieniateollisuudelle. Tällöin kilpailu suomalaisen sellun tärkeimmillä loppukäyttöalueilla eli paperi- ja kartonkiteollisuudessa vähenee ja myynti Suomesta näille sektoreille lisääntyy, vaikka markkinasellun kysynnän kokonaiskasvu onkin hidasta.
”Toisin sanoen, vaikka pitkäkuituisen sellun kysyntä kasvaa hitaammin kuin lyhytkuituisen, kilpailijoiden siirtyminen paperiteollisuuden ulkopuolisiin loppukäyttöihin lisää suomalaisen markkinasellun kysyntää sen pääkäyttökohteissa.”
Artikkeli on alun perin julkaistu Fibre-lehden numerossa 2021-2022.