”Edelleen on avoimena, miten EU:n elpymispaketti realisoituu, miten saadaan talous kasvuun ja miten tämä vaikuttaa rakentamiseen”, tiivistää AFRYn seniorikonsultti Antti Koskinen.
Euroopassa noin 70 prosenttia sahatavarasta käytetään rakentamiseen. Pakkausten osuus on runsas kymmenen prosenttia, loppu sahatavara menee puusepänteollisuuteen ja huonekaluihin.
”Rakentaminen on suhdanneherkkää ja siinä tapahtuu sisäisiä muutoksia. Koronapandemian aikana korjausrakentaminen ja kotitalouksien pieni puuhastelu nousi arvoon arvaamattomaan.”
Lähivuosille oletus on, että rakentaminen kasvaa parin prosentin vuosivauhtia, ja tämä näkyy myös sahatavaran kysynnässä.
Pohjois-Amerikan kysyntä- ja hintabuumi nosti sahatavaran hintoja dramaattisesti myös Euroopassa: markkinat toimivat globaalisti ja Euroopan sahat suuntasivat vientiään Pohjois-Amerikkaan. Hintapiikeistä tullaan kuitenkin Koskisen mukaan yleensä nopeasti myös alas.
”Toivotaan että hinnat laskisivat maltillisesti, sahojen on usein vaikea vastata nopeisiin alaspäin suuntautuviin hintamuutoksiin.”
Lämpenevän ilmaston aiheuttamia hyönteistuhoja on nähty Keski-Euroopan lisäksi jo Etelä-Ruotsissa asti. Tuhoja yritetään rajata torjuntahakkuilla, ja ne taas tuovat markkinoille runsaasti halpaa huonolaatuista puuta.
Kestävyys- ja ilmastokysymykset ovat Euroopassa nousseet keskusteluun koko ajan vahvemmin. Tämä lisää vähintään asennetasolla puurakentamisen suosiota, mutta regulaation tasolle muutos ei ole vielä juuri yltänyt.
Artikkeli on alun perin julkaistu Timber-lehden numerossa 2021–2022.
