Kemin uusi biotuotetehdas vastaa kasvavaan sellun tarpeeseen

​Metsä Fibre rakentaa uutta biotuotetehdasta, josta tulee pohjoisen pallonpuoliskon tehokkain puuta jalostava laitos. Kemin nykyinen sellutehdas käy uuden tehtaan käynnistämiseen saakka.
  • Artikkelit
  • |
  • |
  • Kemin biotuotetehdas, Trendit ja markkinat, 2021

​Kemiin rakenteilla oleva uusi biotuotetehdas valmistaa vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja koivusellua sekä lukuisia muita biotuotteita. Sellusta suurin osa tullaan myymään asiakkaille Euroopassa, Aasiassa ja Lähi-Idässä, osa samalla tehdasalueella sijaitsevalle Metsä Boardin kartonkitehtaalle.

”Kemin nykyinen sellutehdas alkaa olla elinkaarensa päässä, ja kuten esiselvitysvaiheessa totesimme, edellytykset uuden biotuotetehtaan rakentamiselle ovat olemassa. Megatrendienkin mukaan pitkäkuituisen havusellun tarve kasvaa tulevaisuudessa, ja samanaikaisesti havusellun tuotannosta on siirtymässä kapasiteettia muihin sellulajeihin”, hallintojohtaja Juha Pesonen Kemin biotuotetehdasprojektista Metsä Fibreltä sanoo.

Selluntuotannon sivuvirroista valmistetaan perinteisiin biotuotteisiin kuuluvia energiaa, mäntyöljyä ja tärpättiä sekä uusia biotuotteita kuten tuotekaasua ja rikkihappoa.

”Myös uudet biotuotteet on huomioitu Kemin tehdasalueen suunnittelussa. Tekstiilikuitu- ja ligniinituotannolle on fyysiset paikkavaraukset, mikäli niiden tuotanto halutaan käynnistää myöhemmin tulevaisuudessa”, kertoo projektinjohtaja Jari-Pekka Johansson.

Nykyinen sellutehdas puretaan uuden tehtaan käynnistyttyä. Ainoastaan vanha pohjamassalinja modernisoidaan. Se jää valmistamaan valkaisematonta massaa noin 180 000 tonnin vuosikapasiteetilla.

06-Juha-Pesonen.jpg

Paikkakuntalaiset aktiivisessa roolissa

Lähiseudun asukkaiden näkökulmasta mittava tehdasprojekti synnyttää odotuksia. Siksi Metsä Fibren johto ja projektin toteutuksesta vastaavat henkilöt ovat pitäneet Kemissä muun muassa virtuaalisia yleisötilaisuuksia. Keskusteluun on noussut kemiläisten elinpiiriin vaikuttavia asioita, kuten rakennusaikaisen liikenteen määrä ja melu.

”On hyvä, että huolista kerrotaan meille. Tällöin voimme keskustella niistä ja jakaa tietoa. Kaiken kaikkiaan vastaanotto Kemissä on ollut hyvä, ja olemme kokeneet itsemme tervetulleiksi. Jatkamme aktiivista vuorovaikutusta”, Johansson sanoo.

Myös eri sidosryhmiä on otettu laajasti mukaan hankesuunnitteluun.

”Käymme aktiivista vuoropuhelua eri sidosryhmiemme kanssa Kemin biotuotetehdasprojektissa. Olemme myös käyneet kertomassa hankkeesta muun muassa kemiläisten yrittäjien ja kuntapäättäjien tapahtumissa”, Pesonen kertoo.

Paikallisten yrittäjien mielenkiinto kohdistuu hänen mukaansa erityisesti siihen, miten projektissa voi olla mukana ja millaisia sopimuksia on tarjolla.

”Kemissä järjestämämme alihankintapäivät ovat palvelleet myös heitä. Tapahtumissa olemme kertoneet projektin etenemisestä ja toteutustavoista sekä yhteistyön edellytyksistä.”


Artikkeli on alun perin julkaistu Fibre-lehden numerossa 2020–2021. Lue koko artikkeli.