EU-direktiivin ja Suomen ympäristönsuojelulain mukaisesti tehdas tulee rakentaa parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta (BAT, best available technology), joka minimoi ympäristövaikutukset. Kemissä rakenteilla olevan Metsä Fibren uuden biotuotetehtaan kohdalla tämä ei riitä, vaan teknologia ylittää monelta osin parhaan mahdollisen tekniikan määrittelemät parhaat mahdolliset arvot.
Esimerkiksi rikkihappolaitoksessa tullaan valmistamaan hajukaasuista rikkihappoa, ja siten saadaan pienennettyä rikkipäästöä vesistöön.
”Kaliumin ja kloridin kiteytyslaitteiston avulla puolestaan voidaan alentaa kriittisiä vierasainepitoisuuksia kemikaalikierrossa ja näin saadaan vähennettyä tuhkasuolan liuotustarvetta”, tekninen johtaja Pekka Kittilä selittää.
Niin ikään jätevedenpuhdistamosta tehdään parempi kuin BAT tällä hetkellä edellyttää.
”Jätevedenpuhdistamolle tulee tertiäärilaitos, jossa jätevedestä saostetaan kemiallisesti ennen vesistöön laskua pois COD:tä eli kemiallista hapenkulutusta sekä epäorgaanisia yhdisteitä, mikä alentaa fosfori- ja COD-päästöjä merkittävästi.”
Tehtaaseen tulee myös suorituskykyiset sähkösuotimet, joilla hiukkaspäästöt saadaan alhaisiksi.
Ympäristö- ja energiatehokkuus tarkassa syynissä
”Tuotannon päästöt tulevat olemaan Kemissä erittäin alhaiset. Sen lisäksi, että jätevesien käsittelyä tehostetaan, tehtaan lämpökuorma vesistöön ei kasva nykyisestä, vaikka tuotanto kasvaa huomattavasti”, Kittilä kertoo.
Lämpökuormaa hallitaan suljetulla jäähdytysvesikierrolla. Toimenpiteiden ansiosta vedenottomäärä Kemijoesta pienenee hieman.
”Jäähdytysvesiä ei päästetä suoraan vesistöön. Syntyvä lämpö siirrettään ilmaan jäähdytystorneilla, joten lämpöpäästöä tapahtuu vain jätevesien mukana.”
Moni suunniteltu ratkaisu liittyy fossiilittoman tuotannon tavoitteisiin. Esimerkiksi mäntyöljystä voidaan erottaa pikiöljyä, jota voidaan käyttää poikkeustilanteissa fossiilivapaana tukipolttoaineena soodakattilassa ja meesauunilla.
“Meesauunilla tullaan käyttämään polttoaineena puun kuoresta kaasuttimella valmistettua fossiilitonta tuotekaasua. Kuoresta noin 50 prosenttia käytetään kuoren kaasutuksessa meesauunin lämmön tuottamiseksi ja loput syntyvästä kuoresta myydään tehdasintegraatin ulkopuolelle yhdyskuntien voimalaitosten polttoaineeksi.”
Kuoren kuivauksessa hyödynnetään sekundäärilämpöä, kuten meesauunin savukaasuista saatavaa lämpöä. Sitä käytetään myös vesikierron kautta kuorimolla puiden sulatukseen.
Artikkeli on alun perin julkaistu Fibre-lehden numerossa 2020–2021. Lue koko artikkeli.