Energiatehokkuus kasvattaa bioenergian tuotantoa, vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja pienentää toiminnan ympäristövaikutuksia. Lyhyesti sanottuna energiatehokkuus on ilmastoteko.
Sellun ja muiden biotuotteiden valmistus on prosessi, joka pyörii täysin tuotannon yhteydessä syntyvällä energialla. Oman tuotannon lisäksi bioenergiaa lähtee sähkönä verkkoon, lämpönä ympärillä oleville teollisuusasiakkaille, sekä kaukolämpönä lähiyhteisöille.
Kun kuitupuu saapuu tehtaalle, ensimmäiseksi se kuoritaan. Kuori on jo itsessään uusiutuvaa polttoainetta. Sitten puu haketetaan ja siitä aletaan keittää sellua.
”Sellun valmistuksessa käytetyt keittokemikaalit sekä puusta irtoava orgaaninen aines ohjataan tehtaan talteenottolinjalle. Talteenottokierrossa tapahtuu energiantuotanto sekä keittokemikaalien kierrätys uudelleen hyödynnettäväksi sellun valmistuksessa”, kertoo Metsä Fibren kehityspäällikkö Jorma Heikkilä.
Kun puuperäinen orgaaninen aines poltetaan talteenottolinjaan kuuluvassa soodakattilassa, syntyy höyryä. Kun höyry ajetaan tehtaan turbiiniin, saadaan puolestaan sähköä. Energian lisäksi sellun tuotannossa syntyy myös biokemikaaleja, tärpättiä ja mäntyöljyä.
Energiatehokkuuden yhteiset keinot
Heikkilä kertoo, että sellutehtailla energiatehokkuuden parantaminen on jatkuvaa työtä.
Metsä Fibre tekee vuosittain energiatehokkuuden toimintasuunnitelman ja määrittelee kehityskohteet, joilla energiankulutusta pienennetään ja energiantuotantoa tehostetaan. Käytössä on ISO50001-sertifikaatti, jonka avulla varmistetaan kiristyvien energiadirektiivien saavuttaminen.
Kaikilla tehtailla noudatetaan yhtiötason toimintaohjeita ja yhtenäisiä prosesseja, ja henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti. Parhaita käytäntöjä kehitetään yhdessä – ja jaetaan myös toisille tehtaille.
Prosessitehokkuutta parannetaan jatkuvasti
Energiatehokkuus paranee myös tuotantotapoja hiomalla. Esimerkiksi sekundäärilämpöjä eli kuumia ja lämpimiä vesiä pyritään hyödyntämään entistä tehokkaammin. Äänekosken biotuotetehtaalla lämpöä otetaan talteen savukaasuista, ja sillä korvataan höyryn käyttöä eri prosessivaiheissa.
Poltto-olosuhteilla ja uusimmalla tekniikalla varmistetaan puolestaan se, että ilmaan johdettavat päästöt minimoidaan. Hiukkaspäästöjä hallitaan tehtailla myös puhdistuslaitteilla, kuten sähkösuotimilla ja pesureilla.
Itse selluntuotannossa resurssit hyödynnetään tehokkaasti. Puuraaka-aine käytetään aina kokonaisuudessaan. Myös tuotannosta syntyvät sivuvirrat hyödynnetään tehokkaasti biotuotteina ja -energiana.
Investoinnit uuteen teknologiaan tärkeitä
Investoinnit ja uusi teknologia ovat myös mahdollisuus tehostaa energiantehokkuutta.
Heikkilä kertoo, että laitehankinnoissa ja investoinneissa otetaan aina huomioon ympäristö- ja energiatehokkuus. Metsä Fibren tehtailla hyödynnetään paljon alan viimeisintä teknologiaa.
Esimerkiksi Äänekosken biotuotetehtaalla hyödynnetään kuoren kaasutusta, jonka avulla puun kuoresta valmistetaan fossiilitonta tuotekaasua tehtaan omaan käyttöön. Kuoren kaasutustekniikkaa hyödynnetään myös Joutsenon tehtaalla ja tulevaisuudessa myös Kemin biotuotetehtaalla.
Äänekosken biokaasulaitoksella puupohjainen liete puolestaan mädätetään, ja siten saadaan biopellettejä ja tulevaisuudessa myös biokaasua. Äänekoskella on lisäksi käytössä rikkihappolaitos, joka on vienyt tehtaan entistä lähemmäs suljettua kemikaalikiertoa. Hajukaasut otetaan talteen, ja niistä valmistetaan mäntyöljyprosessissa tarvittavaa rikkihappoa.
”Kehitämme toimintaamme jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaan. Energiatehokkuuden kannalta ratkaisevaa on tehtaiden tasainen käyntivarmuus”, Heikkilä tiivistää.