Poikkijärven rannalla Kuhmoisissa sijaitseva Vanha-Pälsilän metsätila kelpaa malliksi kestävästä metsätaloudesta ja rakkaudesta luontoon. Tilan vanhaisäntä Matti Eerola on onnistunut muuttamaan alituottavan metsä- ja peltotilan kukoistavaksi: puuston tilavuus on lähes tuplaantunut neljässäkymmenessä vuodessa.
Huolella hoidetun tilan on voinut antaa hyvillä mielin seuraavan sukupolven käsiin: lapset Simo ja Hanna Eerola ovat ottaneet tilan vastuulleen kaksi vuotta sitten.
”Eerolan metsien tarina on huikea. Tila on hieno esimerkki siitä, kuinka metsän kasvua on mahdollista parantaa huomattavasti kestävällä hoidolla”, sanoo Metsä Groupin metsäasiantuntija Pekka Seppälä, joka on tehnyt yhteistyötä Eerolan perheen kanssa vuodesta 2006.
Hehtaarilla kasvavan puuston tilavuus tilan runsaspuustoisimmalla on lähes kaksinkertaistunut siitä, mitä se oli Matti Eerolan hankkiessa tilan.
Riittävästi puuta tuleville sukupolville
Vanha-Pälsilän tila on suomalaiseksi metsätilaksi suuri. Matti Eerola aloitti reilulla sadalla hehtaarilla peltoa, metsää ja laidunmaata, mutta nyt metsään on kaikkiaan 240 hehtaaria.
Lähdemme tutustumaan Eerolan metsiin yhdessä Matti Eerolan ja tilan nykyisen omistajan Hanna Eerolan kanssa. Seuraan lähtevät metsäasiantuntija Seppälä ja metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala Metsä Groupista.
Matti Eerolan kädet kieputtavat hellästi kuukausi sitten istutettua taimea. Sen kasvu on päässyt hyvään vauhtiin. Nämä taimet ovat hyvin hoidettuina järeitä tukkipuita 60–80 vuoden kuluttua. Näin metsänhoidon ylisukupolvisuus tulee näkyväksi.
Terrimäeksi nimetyllä metsäpalstalla on tehty edellisenä syksynä uudistushakkuu, jossa kahden hehtaarin alueelta on saatu puuta 640 kuutiometriä. Uudistushakkuun jälkeen alueelle on istutettu uusi kuusitaimikko, jonka kasvua seurataan tarkasti seuraavat vuodet.
Jatkuvuuden takaaminen on tärkeää niin metsätaloudelle kuin metsänomistajille. Suomessa puun riittäminen tuleville sukupolville varmistetaan metsälaissa, jonka mukaan metsään on aina istutettava uusi taimikko uudistushakkuun jälkeen. Jokaisen kaadetun puun tilalle istutetaan neljästä viiteen uutta tainta.
Kunnioitusta herättää se, että Vanha-Pälsilän tilalla on hakkuita lukuun ottamatta tehty kaikki metsänhoitotyöt omin voimin.
Metsänhoitoa isän jalanjäljissä
Hanna Eerola on aktiivisena metsätilallisena harvinaisuus, sillä Suomessa metsänomistajien keski-ikä on yli 60 vuotta. Hannasta tuntui kuitenkin luonnolliselta ottaa metsätila vastuulleen yhdessä veljensä kanssa.
”Metsänhoidossa ei ole vain yhtä oikeaa vastausta. Pidän siitä, että voin selvittää eri näkemyksiä ja yrittää sitä kautta löytää oman tapani hoitaa metsää”, hän sanoo.
Sukupolvenvaihdos on sujunut isän kanssa sopuisasti. Edellisen sukupolven keräämä tietotaito metsänhoidosta on arvokasta, mutta paljon riittää myös uutta opittavaa. Metsänhoito kun kehittyy jatkuvasti.
”Isä on tehnyt ison ja hienon työn. En kuvittele osaavani heti kaikkea, mutta haluan kyllä oman kädenjälkeni näkyvän siinä kuinka metsääni hoidetaan.”