Metsä Groupin Kemin bioituotetehtaan puuraaka-aine ja sivuvirrat hyödynnetään 100 %:sti. Uusi tehdas luo alustan Kemin teollisen ekosysteemin kehittymiselle uusilla biotuotteilla ja kumppanuuksilla, uusien biotuotteiden jalostaminen on arvoketjun eri osaajien yhteistyötä. Kemin biotuotetehtaan prosessin sivutuotteena syntyvä puutuhka toimii oivallisena raaka-aineena suometsien terveyslannoituksessa. Biotuotetehtaan tuhkatoimitukset lähialueen metsiin on aloitettu kovan kysynnän saattelemana.
Turvemaiden terveyslannoitukset parantavat metsien elinvoimaa
Metsänlannoituksella parannetaan puuston kasvua lisäämällä ravinteita, joita maassa on puiden tarpeisiin nähden niukasti. Lisäravinteilla vahvistetaan puuntuotosta ja parannetaan metsätalouden kannattavuutta. Tuottovaatimuksen lisäksi tavoitteena on myös maan kasvukunnon ylläpitäminen ja puuston elinvoiman varmistaminen.
Ravinneperäisten kasvuhäiriöiden korjaaminen tai ennaltaehkäiseminen terveyslannoituksella on paikoin edellytyksenä laadukkaan puuston ja terveen metsän kasvatukselle.
Tuhkalannoitus lääkkeenä kasvuun
Ojitettujen turvemaiden ravinnetalous poikkeaa kivennäismaista, ja niillä puuston kasvua rajoittavaa ravinne-epätasapainoa esiintyy yleisimmin. Puuston kasvua haastaa ensisijaisesti fosforin, kaliumin ja hivenaineista boorin puute ja turvemaiden terveyslannoitukset tehdäänkin pääasiassa tuhkalannoituksina.
Turvemailla terveyslannoituksella voidaan moninkertaistaa metsän kasvu ja sen myötä puuston haihdutus. Suurempi haihdutus pitää pohjaveden pinnan matalalla ja kunnostusojitus kesken metsikönkiertoajan voi tulla tarpeettomaksi. Hyväkuntoinen ja elinvoimainen puusto on kestävä sairauksia ja monia metsätuholaisia vastaan. Tuhkalannoitteen levitystyö voidaan tehdä helikopterilla tai metsäkonealustaisella maalevityskoneella.
Yhteistyössä ympäristön kanssa
Lannoitteen levitys tulee toteuttaa huolellisella työn suunnittelulla, lannoitteen ja kohteen oikeaoppisella valinnalla sekä hyvällä levitystyön toteutuksella. Vesistöjen varsille jätetään maaston kaltevuudesta ja maalajista riippuen 20–50 metriä leveä, lannoittamaton suojakaista. Metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät elinympäristöt rajataan lannoituksen ulkopuolelle ja niiden reunoille jätetään vähintään 20 metrin suojavyöhyke.