Tiedätkö, mitä yhteistä on paidalla, hammastahnalla, kaiuttimella ja ruokapakkauksella? Vastaus löytyy metsästä. Suomalaisesta puusta valmistettu sellu on monen arkipäiväisen tuotteen näkymätön perusta.
Usein sellu mielletään paperin raaka-aineeksi. Todellisuudessa se on paljon enemmän: uusiutuva, kierrätettävä ja biohajoava materiaali, josta kehitetään jatkuvasti uusia ratkaisuja korvaamaan fossiilisia vaihtoehtoja.
Me Metsä Fibrellä näemme sellun ennen kaikkea mahdollisuutena – materiaalina, joka yhdistää pohjoisen metsät, vastuullisen tuotannon ja globaalit loppukäyttökohteet.
Muovin haastaja pakkauksissa
Pakkausala etsii vauhdilla vaihtoehtoja muoveille. Tulevaisuuden pakkausratkaisujen on oltava uusiutuvia, turvallisia ja helposti kierrätettäviä – ilman että toimivuudesta tingitään.
Äänekosken tehdasalueella kehitetään 3D-kuitutuotteita, joiden pääraaka-aineena käytetään Metsä Fibren biotuotetehtaan valmistamaa sellua. Tavoitteena on korvata fossiilipohjaisia ruokapakkauksia puupohjaisilla ratkaisuilla, jotka ovat sekä kierrätettäviä että biohajoavia.
3D-kuitutuotteissa yhdistyvät materiaalitehokkuus ja muotoiltavuus. Ne voidaan valmistaa tarkasti käyttötarkoitukseen sopiviksi, mikä vähentää hukkaa ja parantaa tuotteen koko elinkaaren kestävyyttä.
Puukuitua vaatteissa
Maailman tekstiilikuitujen tarve kasvaa nopeasti, mutta perinteisten kuitujen tuotannolla on rajansa. Puuvillan viljely vaatii paljon vettä ja viljelyalaa, eikä sitä voida kasvattaa loputtomiin. Siksi katse kääntyy yhä useammin metsään.
Äänekoskella kehitetään puupohjaista tekstiilikuitua, jonka lähtökohtana on Metsä Fibren valmistama sellu. Tavoitteena on tuoda markkinoille uuden sukupolven kuituja, jotka tarjoavat vastuullisemman vaihtoehdon perinteisille materiaaleille ja vähentävät riippuvuutta fossiilipohjaisista tai runsaasti resursseja kuluttavista kuiduista.
Sellusta jalostettavista puupohjaisista tekstiilikuiduista voidaan valmistaa pehmeitä, hengittäviä ja kestäviä kankaita. Tuntuma voi muistuttaa puuvillaa tai viskoosia, mutta raaka-aine on pohjoista puuta eli tulevaisuudessa yhä useampi meistä voi pukeutua pohjoisesta puusta valmistettuihin kuituihin.
Sellua suussa ja lääkekaapissa
Kun seuraavan kerran peset hampaat tai tarkistat lääkekaapin sisältöä, mukana saattaa olla pala suomalaista metsää. Puu kulkee arjessamme yllättävän monessa muodossa – usein huomaamattomasti. Sellu ei näy vain pakkauksissa tai vaatteissa. Sitä voi löytyä myös hammastahnasta, elintarvikkeista ja lääkkeistä.
Koivusellusta jalostettu karboksimetyyliselluloosa, CMC, toimii stabilointi- ja sakeutusaineena monissa arjen tuotteissa. Elintarvikkeissa se tunnetaan lisäainekoodilla E466. Sitä käytetään esimerkiksi antamaan mehuille täyteläisempi suutuntuma tai parantamaan elintarvikkeiden rakennetta.
Samaa puupohjaista osaamista hyödynnetään myös lääketeollisuudessa. Sellupohjaiset biokemikaalit voivat toimia lääkkeiden pinnoitteissa, sideaineina tai erilaisissa teknisissä sovelluksissa, joissa tarvitaan tarkasti hallittua rakennetta.
Uusia innovaatioita puusta
Tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja yrityksissä kehitetään jatkuvasti uusia käyttökohteita sellulle. Siitä voidaan valmistaa esimerkiksi sähköä johtavia kuitumateriaaleja, äänieristysratkaisuja, biokomposiitteja ja uusia pakkausinnovaatioita.
Kaikki ideat eivät päädy kaupallisiksi tuotteiksi. Se kuuluu kehitystyöhön. Jokainen kokeilu kuitenkin lisää ymmärrystä ja vie biotaloutta eteenpäin.
Lopulta ratkaisevaa on se, että innovaatiot vastaavat todellisiin tarpeisiin. Kun uusiutuva raaka-aine yhdistyy asiakaslähtöiseen kehitykseen, syntyy ratkaisuja, joilla on arvoa koko ketjussa – metsästä loppukäyttäjälle.
Sellu on osa kiertotaloutta
Selluntuotanto ei ole pelkkää kuitujen valmistusta. Se on kokonaisvaltaista resurssien hyödyntämistä, jossa tavoitteena on käyttää puu mahdollisimman tarkasti hyödyksi.
Metsä Fibren tehtailla sellun lisäksi tuotannossa syntyy muun muassa bioenergiaa, biokaasua, biometanolia ja erilaisia biokemikaaleja. Kun puu hyödynnetään kokonaisuudessaan, materiaalin arvo moninkertaistuu.
Mustalipeästä tuotetaan uusiutuvaa sähköä ja lämpöä. Mäntyöljystä ja tärpätistä jalostetaan kemianteollisuuden raaka-aineita, joita käytetään, kun valmistetaan esimerkiksi maaleja, liuottimia ja renkaiden komponentteja. Ligniinille kehitetään jatkuvasti uusia käyttökohteita esimerkiksi biopolttoaineissa ja komposiiteissa.
Tavoitteemme on fossiilittomuus ja jätteettömyys. Kun jokaiselle sivuvirralle löytyy hyötykäyttö, koko arvoketju tehostuu ja ympäristövaikutukset pienenevät.