Kemin pilottihanke: Ravintoa, suojaa ja elintilaa paikallisille ja uhanalaisille lajeille

Kemin tehdasalueelle on perustettu yli 12 hehtaaria avoimia elinympäristöjä nurmikkoalueiden sijaan, käyttäen vain paikallista kasvillisuutta. Niittyjen perustaminen paikallisista lajeista on pitkälti käsityötä, mutta tuloksista saadaan nauttia jopa vuosikymmeniä.

Alueella on pyritty vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta paitsi perustamalla niittyjä ja paahdealueita, myös esimerkiksi poistamalla haitallisia vieraslajeja ja tukemalla uhanalaisia lajeja.

Elinympäristöjen perustamisella tuetaan paikallisten lajien, kuten lintujen ja hyönteisten, elinvoimaisuutta. Niityille on kylvetty muun muassa hyönteisten ravintokasveja sekä alueellisesti tärkeitä ja harvinaisia kasveja. Viljelyaineisto käsittää yli 100 lajin siemeniä, jotka on kerätty Kemin lähialueilta eri kasvilajien paikallisista populaatioista.  Rakennetun ympäristön biodiversiteetin kehittämiseen erikoistunut Villi vyöhyke -yhdistys on ollut tärkeä yhteistyökumppani elinalueiden perustamisessa.

Niityn perustaminen 

Tehdasalueelle perustetut niityt on kylvetty lähialueelta kerätyillä siemenillä. Ne on siroteltu käsin suoraan kasvualustalle. Vaikeasti itävien kasvien siemeniä on myös kasvatettu taimiksi, jotka on istutettu niitylle. Kylvöt ja istutukset tehdään keväällä tai syksyllä, jolloin kasvuolosuhteet ovat suotuisammat eikä tarvita esimerkiksi kastelua.

Kesällä 2025 niittyalueilla kukkivat muun muassa violettina loistava pulskaneilikka ja vaaleana kukkiva nurmikohokki. Näiden ohella niittyyn on kylvetty muun muassa nuokkuhelmikkää, tataarikohokkia, lehtomaitikkaa, pukinjuurta, keltamataraa ja kissankelloa.

Rikkakasvien poisto

Niityn perustamiseen kuuluu myös rikkakasvien poistoa. Vaikka rikkakasvit, kuten peltokorte ja juolavehnä, ovat Suomen luontoon kuuluvia lajeja, niitä on tärkeä poistaa niityiltä. Rikkakasvien kasvu on nopeaa ja peittävää, mikä tukahduttaa herkimpiä niittykasveja ja rajoittaa monimuotoisen niityn perustamista.

Nopeasti leviäviä rikkakasveja on helpointa poistaa perustamisen yhteydessä. Tehdasalueella olevilta niityiltä on poistettu rikkakasveja kitkemällä ja kohdennetusti suihkuttamalla pelargonihappoa.

Täydennyskylvöt

Viime vuonna alueella tehtiin täydennyskylvöjä supistetulla kasvivalikoimalla: ahomataralla, heinätähtimöllä, metsäkurjenpolvella ja lehtomaitikalla. Tänä vuonna täydennyskylvöjä jatketaan, minkä jälkeen niitty on onnistuneesti perustettu ja voidaan siirtyä niittyä ylläpitäviin hoitotoimenpiteisiin.

Niityn ylläpito

Hoitotoimenpiteisiin kuuluvat noin vuosittainen niitto ja niityn kehittymisen seuranta. Niittojäte voidaan hyödyntää edelleen uusilla tai täydennyskylvöä vaativilla alueilla. Hoitotoimenpiteitä tarvittaessa lisätään tai vähennetään sen mukaan, miten niitty kehittyy. 

Perustamisen jälkeen niitty muotoutuu vielä vuosien ajan, ja sen kasvualustaan muodostuu niityn siemenpankki. Mikäli alue joudutaan väliaikaisesti ottamaan tehtaan käyttöön, esimerkiksi välivarastoksi, niitty elpyy taas tilan vapauduttua kasvualustan siemenpankin voimin. Näin tehdasalueen toiminta on sujuvaa niitystä huolimatta.

Uudistavan maankäytön periaatteet:

1. Toteutetaan lähiseudulle ominaista alkuperäisluontoa ylläpitäviä ja vahvistavia ratkaisuja.
2. Tuetaan uhanalaisten lajien esiintymistä rakennetussa ympäristössä.
3. Turvataan alueen paikallista ja kulttuurihistoriallisesti merkityksellistä lajistoa.
4. Tunnistetaan ja turvataan paikallista teollisuushistoriaa ilmentävä lajisto.
5. Torjutaan haitallisia vieraslajeja kansallisten tavoitteiden mukaisesti.
6. Tunnistetaan ja turvataan alueen ekosysteemipalvelut kuntapalveluina.
7. Luodaan yhteisöllisyyttä ja toimitaan yhteistyössä paikallisesti.
8. Tuetaan ja kehitetään ympäristökasvatusta palvelevia luontoratkaisuja.
9. Yhdistetään taidetta ja kulttuuria tiedepohjaisiin luonnon tilaa tukeviin ratkaisuihin.
10. Innovoidaan uusia toimintamalleja uudistavan maankäytön kehittämiseksi.