Tanskalaiset ikkunoiden ja ovien valmistajat ovat aina luottaneet pohjoiseen puuhun.
”Jäsenemme käyttävät vain pohjoista mäntyä, koska se on korkealaatuista ja helposti työstettävää ”, tanskalaisen ikkunanvalmistajien yhdistyksen, Vinduesindustrienin, johtaja Johny H. Jensen sanoo.
”He hankkivat puuta pääasiassa Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Saksasta sekä jonkin verran myös Norjasta.”
Aiemmin VSO:na tunnettu yhdistys perustettiin vuonna 1977 tuomaan yhteen valmistajat ja suojelemaan tanskalaista julkisivuarkkitehtuuria. Samana vuonna yhdistys lanseerasi DVV-merkinnän (Danish Window Verification), josta tuli pikkuhiljaa kaikkialla Euroopassa arvostettu laadun tunnusmerkki.
”DVV sai alkunsa, kun tanskalaisista valmistajista tuntui, että laatu kaipasi nostetta”, Jensen kertoo.
Sertifioitua laatua
Nykyään DVV-merkittyjen tuotteiden on täytettävä tietyt tekniset vaatimukset, joten sertifioinnin myöntäjä valvoo DVV-merkittyjä ikkunoita ja ulko-ovia valmistavia yrityksiä. Kaikki yhdistyksen jäsenet on sertifioitu DVV-järjestelmän mukaisesti.
”Kaikki jäsenet myöntävät viiden vuoden takuun ja kuuluvat lisäksi takuujärjestelmään, joka suojaa kuluttajaa, mikäli valmistaja löisi laimin takuuvelvoitteitaan”, Jensen kertoo.
Virolainen sormijatketun ja laminoidun puun valmistaja Barrus AS on yhdistyksen jäsen ja DVV:n puolestapuhuja. Barrusin myyntijohtaja Morten Glinvad kertoo, että DVV on jo pitkään taannut kuluttajille parhaat mahdolliset ovet ja ikkunat.
”DVV:n vaatimukset pohjaavat kymmenien vuosien osaamiseen ja kokemukseen, jota kaikki jäsenet ovat keränneet alalta. Vaatimukset tarkistetaan neljännesvuosittain, jotta voidaan olla varmoja siitä, että ne vastaavat alan parhaita käytäntöjä”, Glinvad sanoo.
Jopa kymmenen vuoden takuu
DVV:n mukaiseen puuaineksen käyttöön liittyy lukuisia vaatimuksia, jotka koskevat esimerkiksi tiheyttä, vuosilustojen kokoa sekä sydänpuun osuutta ja sijaintia lopputuotteessa.
”Myös kosteuspitoisuutta ja sallittujen poikkeamien määrää säädellään. Raaka-ainetta koskevien vaatimusten ansiosta valmistajat kykenevät tarjoamaan kuluttajille jopa 10 vuoden takuun tuotteilleen”, Glinvad sanoo.
Hän huomauttaa, että männyn tarkkaan määriteltyjen laatuominaisuuksien ansiosta maalitoimittajat pystyvät kehittämään räätälöityjä maaleja, jotka pidentävät tuotteiden käyttöikää.
”Ilman tarkkaan määriteltyä raaka-ainetta ei tuotteen elinkaartakaan voida arvioida. Vuosikymmenten kokemus on osoittanut, että oikeanlainen mänty on erinomaisen kestävä raaka-aine. Huomattavasti kestävämpi kuin useimmat muut ikkunamateriaalit.”
Energiatehokkuus ajurina
Vinduesindustrienin Jensen korostaa pohjoisen männyn yhtenäistä ulkoasua ja tuntua.
”Kuluttajat eivät esimerkiksi pidä oksankohdista. Ikkunoita katsotaan samoin kuin huonekaluja: niiden täytyy miellyttää myös silmää”, hän toteaa.
Puupohjaiset tuotteet säästävät lisäksi energiaa. Tanskan ympäristövaatimukset tämänkaltaisille tuotteille ovat Jensenin mukaan Euroopan tiukimmat.
”Painopiste on nyt rakennusten energiataseessa, ja ikkunat ovat keskeisessä roolissa, kun pyritään parantamaan energiatehokkuutta.”
Barrusin Glinvad on samaa mieltä Jensenin kanssa siitä, että energiankulutuksen optimointi on jatkossa entistä tärkeämpää. Hän huomauttaa, että useimmat kaksikerroksiset ikkunat on viimeisten 2–3 vuoden aikana korvattu kolmikerroksisilla.
”Korkeat energiakustannukset ja EU:n kunnianhimoiset pyrkimykset pienentää asuinrakennusten hiilijalanjälkeä ovat vahvoja ajureita, jotka saavat monet valtiot sekä kuluttajat tavoittelemaan energiatehokkuutta.”
Jensenin mukaan EU:n tuleva rakennusten energiatehokkuusdirektiivi lisää ikkunoiden korkean ekologisen suorituskyvyn tarvetta entisestään.
”Direktiivin myötä markkinoilla on paljon potentiaalia.”
Samaan aikaan kiertotaloudesta on tulossa valtavirtaa koko alalla, ja se suosii materiaaleja, jotka voidaan kierrättää uusiksi tuotteiksi ja näin vähentää jätettä, Glinvad sanoo.
Pohjoiseen puuhun luotetaan
Myös Inwido Denmark on DVV:n pitkäaikainen jäsen.
“Asiakkaamme edellyttävät meiltä ennen muuta laatua. Laadun varmistamiseksi on tärkeää toimia DVV-standardin mukaan”, InWido Denmarkin hankintapäällikkö Allan Eibe Staffensen toteaa.
Inwido Group kehittää ja myy räätälöityjä ikkuna- ja oviratkaisuja. Yrityksellä on 32 liiketoimintayksikköä ja 4 900 työntekijää 11 eri maassa. DVV:n puuta koskeva säännöstö on yksi työkaluista, joiden avulla Inwido päivittää vastuullisuusosaamistaan.
“Olemme tehneet paljon töitä päästäksemme CO2-päästövähennystavoitteisiimme. Tämä työ jatkuu edelleen”, Staffensen lupaa.
Pohjoinen puu on aina ollut Inwidon tunnusmerkki.
”Olemme hankkineet sahatavaraa Ruotsista ja Suomesta yli 20 vuoden ajan.”
Kestävästi tuotettu raaka-aine
Vuonna 1993 perustettu Barrus on noussut Euroopan johtavaksi liimapuu- ja laminaattiosien valmistajaksi. Ovien ja ikkunoiden valmistus massiivipuusta on aina ollut yritykselle itsestään selvä valinta, Glinvad kertoo.
”Puu on energiatehokkaampaa kuin esimerkiksi PVC tai alumiini. Puun ylivertainen esteettisyys ja tuntuma luovat mielikuvan luksustuotteesta, joka samalla auttaa hillitsemään ilmaston lämpenemistä.”
Glinvad katsoo, että planeetan pelastamisessa puulla on merkittävä rooli. Puu on hänen mukaansa ”loistava vaihtoehto” mihin tahansa muuhun materiaaliin verrattuna, sillä se sitoo ja varastoi useiden muiden teollisuudenalojen CO2-päästöjä.
Barrus suosii pohjoista puuta, sillä – kuten Glinvad huomauttaa – Pohjoismaissa metsänomistajat hoitavat metsiään erittäin hyvin ja metsien käyttöä säädellään lailla.
”Pohjoismaissa metsiä on vuosikymmenten ajan hoidettu kestävästi. Pohjoinen puu on kuluttajille paras mahdollinen takuu kestävästi tuotetusta raaka-aineesta.”
Artikkeli on alun perin julkaistu Timber-lehden numerossa 2023.