Suomalainen metsänomistaja: ”Teemme metsänhoitotöitä talkoilla.”

Yksityishenkilöt omistavat Suomessa 60 prosenttia metsien pinta-alasta. Valtaosa suomalaisista metsänomistajista on monitavoitteisia, eli he arvostavat puuntuotannon lisäksi myös virkistäytymistä ja luontoarvoja. Metsä Fibrellä asiakaspalvelupäällikkönä toimiva Tiina Lehtolainen kertoo omasta metsästään.
  • Artikkelit
  • |
  • |
  • 2023, Kestävä kehitys

Sukutilani sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa, Lemillä, jossa myös isovanhempani asuivat aikoinaan. Isäni rakensi sisaruksineen pienen kesämökin suvun maille, metsien keskelle ja pienen lammen rannalle. Kun olin lapsi, vietimme mökillä monet viikonloput ja leikimme metsässä.

Muistan yhä, miten isoja ja järeitä puut pienen tytön silmissä olivat.

Isovanhemmiltani tila siirtyi perintönä heidän lapsilleen, ja vuonna 2016 isäni lahjoitti oman osuutensa metsästä minulle ja veljelleni.

Isälleni metsä oli tärkeä. Hän teki ahkerasti metsätöitä, marjasti ja sienesti. Omalla toiminnallaan hän sai meidät lapset ymmärtämään metsän tärkeyden.

Joka kevät teimme talkoilla polttopuita. Isä käytti sahaa, ja me muut perheinemme autoimme puiden pinoamisessa. Meillä kaikilla on puusaunat, joten polttopuuta kuluu vuoden mittaan. Töiden lomassa pidettiin tietysti evästauko ja keitettiin kahvit.

Metsästä täytyy pitää huolta

Isä tunsi metsän kuin omat taskunsa ja neuvoi parhaat mustikka- ja sieniapajat. Ihanaa oli, että hän opetti myös lapseni sienestämään, tunnistamaan eri puulajeja ja kulkemaan tutuissa metsissä.

Isäni kuoli vuoden 2021 helmikuussa. Edellisenä syksynä kävimme vielä yhdessä keräämässä kantarelleja. Syksyllä 2022 menin sienimetsään yksin ja olin tosi iloinen, kun löysin isän neuvomat paikat.

Metsästä täytyy pitää huolta. Viime vuosina olemme porukalla istuttaneet ja raivanneet. Oli mahtavaa nähdä, miten valtava taimien vuosikasvu on raivauksen jälkeen, kun ne saavat tarpeeksi valoa ja elintilaa ympärilleen.

Kun taimikon eteen on nähnyt vaivaa, tuhot harmittavat. Etelä-Karjalassa on paljon hirviä, ja viime talvena ne löysivät metsästämme mäntytaimikon, joka juuri oli lähtenyt kasvuun. Harmitti valtavasti, kun näin syödyt taimet. Tokihan ne kasvavat edelleen, mutta laatu ei enää ole entisellään.

Luontoarvojen suojelu on tärkeää

Haluan suojella metsämme luontoarvoja. Olemme suojelleet metsästämme lehtoalueen ja kalliojyrkänteen, jonka päällä kasvaa vanhaa mäntymetsää. Kutsumme jyrkännettä Pentinvuoreksi, isoisäni Pentin mukaan.

Metsämme luontokohteet on suojeltu METSO-ohjelman kautta. Suojelu on meille vapaaehtoista, ja siitä maksetaan korvaus. Olemme sopineet kymmenen vuoden suojelusta, mutta olen varma, että jatkamme sopimusta, kun määräaika täyttyy.

Olen työskennellyt Metsä Fibrellä vuodesta 2003 lähtien ja viimeiset seitsemän vuotta toimitusketjusta vastaavana asiakaspalvelupäällikkönä. Minulle on tärkeää, että työnantajani investoi Suomeen ja jalostaa ja käyttää suomalaista puuta, joka on vastuullisesti tuotettua.

Metsä on minulle stressin poistaja ja mielenrauhan tyyssija. Kun metsä on lähellä kotia, sinne tulee lähdettyä muuten vain. Nautin siitä, että saan virkistäytyä omassa metsässä, keittää kahvit laavulla ja hoitaa metsää niin, että sen arvo kasvaa. Vaikka en itse hyödy tekemistäni istutuksista, joku muu hyötyy.

07-Hero-Tiina-Lehtolainen.jpg

Tiina Lehtolainen
Asiakaspalvelupäällikkö, Toimitusketju, Metsä Fibre


Artikkeli on alun perin julkaistu Timber-lehden numerossa 2023.

Suomalaisia metsänomistajia on yli 600 000

  • Heidän keski-ikänsä on 62 vuotta.

  • 46 prosenttia on saanut metsätilan perintönä.

  • Kaksi kolmesta on monitavoitteisia, eli he arvostavat puuntuotannon lisäksi myös virkistäytymistä ja luontoarvoja.

  • Heistä yli 90 000 kuuluu Metsä Groupin emoyhtiöön, Metsäliitto Osuuskuntaan.

Metsät peittävät yli 75 % Suomen maapinta-alasta

  • Yksityishenkilöt omistavat metsien pinta-alasta 60 prosenttia, valtio 26 prosenttia ja metsäteollisuus 9 prosenttia.

  • Lopun 5 prosenttia omistavat kunnat, seurakunnat, yhteismetsät ja muut yhteisöt.

  • Yksityiset etämetsänomistajat asuvat keskimäärin 205 kilometrin päässä tilaltaan.

Lähteet: Puuinfo.fi ja Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimus