“Metsä on osa suomalaisuuden tarinaa Kiinassa”
Metsän tarina on osa Suomen ja suomalaisuuden tarinaa. Tämä on viesti, jota kiinalainen Cindy Zhang kertoo kerta toisensa jälkeen Kiinassa. Shanghaissa työskentelevä Zhang toimii Metsä Groupin Aasian ja Tyynenmeren alueen markkinointi- ja viestintäjohtajana.
”Kerromme, että metsä on hallinnut suomalaista maisemaa aina, ja kuvaamme sen vaikutusta maan kulttuuriin. On ainutlaatuista, että noin joka kymmenes suomalainen omistaa metsää”, Zhang sanoo.
Metsä Fibren kiinalaiset asiakkaat, kumppanit ja muut sidosryhmät ottavat viestin vastaan lämmöllä, sillä se antaa yhtiön tuotteille – sellulle ja sahatavaralle – syvemmän merkityksen.
”Kiinalaiset suhtautuvat meihin myönteisesti myös siksi, että tarjoamamme ratkaisut ja tekemämme yhteistyö auttavat torjumaan ilmastonmuutosta. Se on Kiinalle tärkeä tavoite”, Zhang lisää.
Yhteistyötä ja luotettavia lupauksia
Pian kolme vuotta Metsä Groupissa työskennellyt Zhang puhuu myös siitä, millaista yhtiössä on työskennellä. Hän antaa suuren plussan suomalaisvaikutteiselle yrityskulttuurille, joka ”tekee hänen elämänsä helpommaksi” erityisesti yhteistyön näkökulmasta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että annettuihin lupauksiin ja aikatauluihin voi luottaa, ihmiset ovat avoimia ja innovatiivisia, ja asioita ratkotaan yhdessä.
Zhang jakaa havainnollistavan tarinan ideoinnista. Joitakin vuosia sitten joukko Metsä Groupin markkinointi- ja myyntiosaajia eri maista suunnitteli asiakastapahtumaa, joka oli tapana järjestää Shanghain toimiston lähellä.
”Tiimimme jäsen heitti ajatuksen siitä, että mitä jos valitsisimme tapahtumalle hyvin erikoisen paikan, joka on rakennettu maan alle vanhaan kaivokseen. Kukaan ei tyrmännyt ideaa, vaan pohdimme ja kehittelimme sitä yhdessä, ja päädyimme lopulta esittelemään sen johdolle”, Zhang sanoo.
Se oli hyvä päätös. Tapahtuma järjestettiin uudessa paikassa, ja juuri siksi siitä tuli Zhangin mukaan jättimenestys.
”On valtavan upeaa nähdä, että yrityskulttuurimme rohkaisee ja motivoi tekemään yhdessä. Aiemmin tiesin Suomesta vain sen tuhannet järvet, mutta käytännön kautta olen huomannut, että suomalainen kulttuuri näkyy luotettavuutena ja yhteistyönä.”
”Halumme kehittää tunnetaan maailmalla”
Neuvottelutilanteet ovat maailmalla joskus todella erilaisia verrattuna suomalaiseen toimintatapaan. Metsä Fibren myyntijohtaja Kustaa Laine muistelee hymyssä suin erästä uransa alkuaikojen myyntineuvottelua, joka oli pienen kulttuurishokin paikka.
”Huomasin, että neuvottelukumppanini kävi useita neuvotteluja samaan aikaan, ja ihmisiä tuli ja meni. Siinä menivät pasmat hiukan sekaisin, kun olin miettinyt valmiiksi, mitkä asiat käyn läpi päästäkseni tavoitteeseeni”, yhtiössä 14 vuotta työskennellyt Laine kertoo. Hän tekee töitä Saksan Wiesbadenista käsin ja vastaa sellun ja sahatavaran myynnistä Amerikkaan, Lähi-itään ja Afrikkaan.
Laineen mukaan usein asiakeskeisille suomalaisille on tyypillistä suunnitella asiat huolella etukäteen ja käydä ne läpi johdonmukaisessa järjestyksessä. Näin ei kuitenkaan aina voi toimia kulttuurisista syistä, mutta suunnittelu auttaa näissäkin tilanteissa.
”Olen oppinut, että on mietittävä etukäteen tärkeimmät asiat, joista tarvitaan päätökset. Vaikka minusta suomalaisena tuntuisi, että jotakin asiaa ei ole käyty riittävästi läpi, asiakas on yleensä tyytyväinen. Henkilökohtainen kanssakäyminen on tärkeää”, Laine sanoo.
Koulutus ja teknologiainto kantavat
Laineen asiakas- ja kumppanikohtaamisissa suomalaisuus tulee esiin nopeasti – ovathan Metsä Fibren sellu ja sahatavara suomalaisia. Suomen monipuolinen luonto, ääriolosuhteet ja vaihtelu vuodenaikojen välillä ovat yleisiä keskustelunaiheita. Niistä siirrytään sujuvasti vastuulliseen metsänhoitoon sekä sellun ja sahatavaran tuotantoon.
Suomalainen osaaminen tekee aina vaikutuksen, mistä Laine tuntee ylpeyttä.
”On hienoa, että saan edustaa Metsä Fibreä ja arvojamme maailmalla. Uskallan sanoa, että tuotteemme ja palvelumme ovat alansa huippuja. Hyvä esimerkki tästä on sellupuolen tekninen asiakaspalvelu, joka auttaa asiakkaita käyttämään tuotteitamme ja ajamaan paperikoneitaan mahdollisimman tehokkaasti”, Laine sanoo.
Hän näkee Metsä Fibren tarinassa samankaltaisuuksia suomalaisen yhteiskunnan tarinan kanssa. Suomessa on aina panostettu koulutukseen ja otettu rohkeasti käyttöön uusia teknologioita. Sama näkyy vahvasti Metsä Fibren yrityskulttuurissa.
”Suomalaisyrityksillä on jatkuva into kehittää tuotteita ja palveluita. Siitä meidät tunnetaan maailmalla. Ja totta kai siitä, että sovitusta pidetään kiinni.”
”Oma persoona saa näkyä työnteossa”
Kun kiinalainen Marina Lin muutti lapsena Suomeen, hän tiesi maasta kovin vähän.
”Katsoin Suomea kartalla ja ajattelin, että maan muoto muistuttaa tyttöä. Tiesin myös, että ulkona on kylmä, mutta sisällä lämmintä lämmityksen ansiosta”, Lin muistelee.
Vuosien saatossa Lin on kasvanut osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Hän on opiskellut Suomessa diplomi-insinööriksi ja asuu perheensä kanssa Raumalla. Rivitalon pihalla kasvaa mustikanvarpuja ja kesällä voikukkia, joihin Lin suhtautuu kiinalaiseen tapaan: suomalaisten ”rikkakasvia” voi käyttää ruoanlaitossa samoin kuin pinaattia.
Kun Liniltä kysyy, mikä suomalaisessa yrityksessä työskentelemisessä on parasta, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä.
”Vaikka tunsin Suomea asuttuani täällä lapsesta saakka, yllätyin, miten vahvasti suomalaisessa työelämässä arvostetaan luotettavuutta, rehellisyyttä, työteliäisyyttä ja ihmisyyttä – oikeutta olla oma itsensä ilman mitään roolia. Jos on esimerkiksi vähän huono päivä, siitä voi sanoa työkaverille ja saada tukea”, 11 vuotta Metsä Fibressä työskennellyt Lin sanoo.
Kun Lin sulkee tietokoneen työpäivänsä päätteeksi, mieleen ei jää pyörimään ajatuksia siitä, onko hän tehnyt työnsä hyvin. Jos Linin kollega tai esihenkilö olisi kaivannut jotakin, hän olisi ottanut asian esiin.
Apua virheiden korjaamiseen
Lin on toiminut pitkään teknisessä asiakaspalvelussa, mutta nykyisin hän keskittyy pääosin Kemin tehtaan tuottaman sellun toimitussuunnitteluun. Tiimiläisten yhteistyö sujuu silloinkin, kun joku tekee virheen ja useamman ihmisen on tehtävä tietojärjestelmään siihen liittyviä korjauksia.
”Pidän siitä, että kukaan ei syyttele toista, vaan keskitymme yhdessä tilanteen korjaamiseen. Tällainen yhdessä tekemisen kulttuuri ei ole itsestään selvää kaikkialla maailmassa”, Lin pohtii.