Sellumarkkinoilla seurataan sellun hintakehitystä kuvaavia indeksejä. Euroopan sellumarkkinoilla käytetään yleisimmin Fastmarkets FOEX -yhtiön PIX-indeksejä, joista toinen seuraa pitkäkuitusellun (NBSK) ja toinen lyhytkuitusellun (BHKP) hintoja. Kiinan ja Pohjois-Amerikan markkinoita varten yrityksellä on omat indeksinsä.
”PIX-indeksit perustuvat sekä ostajilta että myyjiltä koottuihin hintatietoihin. Olemme sellumarkkinoiden puolueeton toimija ja keräämme tietoja kummaltakin osapuolelta”, Fastmarkets FOEX:n johtaja Lars Halén sanoo.
PIX-indeksit päivitetään kerran viikossa. Fastmarkets FOEX ei kerro tarkkoja lukuja, mutta Halénin mukaan indeksissä on mukana runsas puolet Euroopan markkinoiden sellumääristä, joista sellun ostajat ja myyjät lähettävät säännöllisesti hintatiedot indeksin laskemista varten.
”Otos on riittävän suuri, jotta indeksiä voidaan pitää kattavana ja luotettavana. Puolueettomuuden varmistamiseksi ulkopuolinen auditoija käy säännöllisesti läpi indeksin laadintaan liittyvät prosessit”, Halén kertoo.
Sellun hintatiedot kerätään ostajilta ja myyjiltä
PIX-indekseissä sellun hinta ilmoitetaan Yhdysvaltain dollareissa tonnia kohden. Euroopan indekseihin kerättävät hinnat ovat myyjän ja ostajan keskenään sopimia bruttohintoja, eivätkä ne sisällä sellun myyjän asiakkaille antamia alennuksia.
”Bruttohintaan perustuvien indeksien suurin heikkous on, että kukaan ei käy niiden kertomilla hinnoilla varsinaisesti kauppaa. Siksi indeksit eivät kerro ulkopuoliselle sellun todellista hintatasoa. Sen sijaan sellukaupan ammattilaiset pystyvät käyttämään indeksejä kaupankäynnin referenssinä”, konsulttiyhtiö Jay Partnersin osakas Petri Jokinen sanoo.
PIX-indeksit reagoivat sellun markkinahinnan muutoksiin pienellä viiveellä. Sen sijaan sellumarkkinoiden spot-hintoja seuraavat indeksit reagoivat muutoksiin varsin herkästi.
Tällaisia ovat Trade Tree Online -yhtiön julkaisemat TTO-indeksit, joihin kuuluvat muun muassa maanosakohtaiset indeksit pitkä- ja lyhytkuituselluille. TTO:n toinen perustaja Fraser Hart kertoo, että yhtiö on tehnyt seurantaa vuodesta 2016 lähtien.
”Halusimme tarjota vaihtoehdon, joka antaa kattavan ja ajantasaisen kuvan sellun nettohinnoista. Spot-hinnoilla sellukauppaa käydään sen hetkisellä markkinahinnoilla. Siksi TTO reagoi sellun kysynnässä tai tarjonnassa tapahtuviin pieniinkin muutoksiin”, Hart sanoo.
TTO saa tietonsa sekä myyjiltä että ostajilta, jotka raportoivat joka kuukausi luottamuksellisesti kaupankäynnin kohteena olleista sellueristä ja niiden hinnoista.
Hintatiedot muunnetaan standardoidun laskentamenetelmän avulla indeksiluvuiksi. TTO-indeksien perusajankohta on toukokuu 2016, jolloin indeksiluku oli sata. Esimerkiksi toukokuussa 2020 Euroopan pitkäkuitusellun TTO-indeksiluku oli 159. Se tarkoittaa, että hinta oli noussut 59 prosenttia indeksin lähtökohdasta.
Sellun spot-kauppa keskittyy kehittyviin talouksiin
Fraser Hartin mukaan TTO-indeksejä hyödyntävät markkinatilanteesta riippuen sekä sellun ostajat että myyjät, jotka eivät halua tehdä kauppaa markkinakehitykseen hitaammin reagoivien indeksien kanssa.
Spot-markkinoilta sellua ostavat esimerkiksi paperituotteiden valmistajat, jotka tuotteiden kasvaneen menekin vuoksi tarvitsevat sellua enemmän kuin sopimus sellun toimittajan kanssa antaa myöten.
Sellun tuottajat puolestaan myyvät ylimääräistä sellua spot-markkinoille, jos kaikki tuotteet eivät mene sopimusasiakkaille.
”Iso osa avointen markkinoiden sellusta menee kehittyviin talouksiin. Siellä paikalliset sellun ostajat solmivat vähemmän pitkäaikaisia sopimuksia, koska lopputuotteiden kysyntä voi vaihdella kuukausittain”, Hart sanoo.
Sellun hintaa ei voi ennustaa indeksien aiemmista hintasarjoista. Siihen vaikuttavat muut asiat kuin menneet hinnat.
Volatiilisuus vaikeuttaa sellun hinnan ennustamista
Fastmarkets FOEX ja TTO ovat molemmat riippumattomia toimijoita, jotka eivät tee ennusteita sellun hinnan kehityksestä. Indeksejä hyödyntävät kuitenkin esimerkiksi sellumarkkinoita seuraavat analyytikot, jotka tekevät arvioita tulevasta.
Pitkään sellumarkkinoita seurannut Petri Jokinen sanoo, että sellun hinnan ennustaminen ei ole koskaan ollut helppoa. Viime vuosina siitä on tullut entistä haasteellisempaa lisääntyneen volatiliteetin eli hintaheilahtelun vuoksi.
”Sellun hintaa ei voi ennustaa indeksien aiemmista hintasarjoista. Siihen vaikuttavat muut asiat kuin menneet hinnat. Toki voi ennakoida, että jos hinta on ollut korkealla, se todennäköisesti laskee. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, milloin lasku tapahtuu.”
Jokisen arvion mukaan kasvaneeseen volatiilisuuteen on vaikuttanut eniten Kiinan nousu yhdeksi maailman suurimmista sellun ostajista.
”Spekulatiivisten ostajien rooli on kasvanut markkinoilla. He pyrkivät ostamaan sellua yli oman tarpeen, kun hinnat ovat alhaalla.”
Volatiliteettia kasvattavat myös sellun tarjonnassa tapahtuvat muutokset. Jokisen mukaan erilaisista syistä johtuvia tarjontašokkeja on ollut viime vuosina aiempaa enemmän.
”Etenkin monien pitkäkuituista sellua valmistavien tehtaiden laitekanta pohjoisella pallonpuoliskolla on vanhentunut ja entistä alttiimpi teknisille häiriöille. Sellun hintaan ovat vaikuttaneet myös pohjoisen lauhat talvet, jolloin raskailla metsäkoneilla ei ole päässyt metsään korjaamaan raaka-ainetta sellutehtaille.”