Ympäristöongelmista suurin on ilmastonmuutos. Myös resurssien niukkuus, kiertotalous ja ympäristötietoisuuden kasvu vaativat yrityksiltä uutta ajattelua ja toimintaa.
”Me hankimme raaka-aineemme metsistä, jotka kasvavat nopeammin kuin niitä hyödynnetään. Näin pidämme huolta metsien elinvoimaisuudesta ja niiden kyvystä sitoa hiiltä”, painottaa Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen.
Tärkeää on myös fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen mahdollisimman nopeasti.
”Tavoitteemme on, että tuotantomme toimii täysin fossiilivapaasti vuoteen 2030 mennessä”, Nousiainen sanoo.
Äänekosken biotuotetehdas on jo täysin fossiilivapaa, samoin tulevat olemaan Raumalle rakennettava uusi saha ja Kemiin rakennettava uusi biotuotetehdas. Joutsenon sellutehtaalla polttoöljy korvataan biopolttoaineella.
Sahoilla fossiiliset polttoaineet korvataan biopolttoaineilla vaiheittain.
Kolmas lenkki Metsä Fibren ilmastoketjussa ovat yhtiön tuotteet, sahatavara ja sellu. Ne ovat vastaus myös raaka-aineiden niukkuuden ja kiertotalouden vaatimuksiin.
Metsä Fibren tuotteet ovat raaka-ainetta tuotantoketjuissa, jotka lopulta päätyvät kuluttajatuotteiksi.
”Kuluttajien ympäristötietoisuus kasvaa koko ajan. Haluamme tukea asiakkaitamme niin, että heidän tuotantoketjunsa ovat kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia.”
Sellu on perustana myös kokonaan uudelle kuitutaloudelle.
”Kehitämme jo tekstiilikuitua, jolla voi korvata synteettisiä kuituja tekstiiliteollisuudessa. Näköpiirissä ovat myös kokonaan sellukuidusta prosessoidut 3D-kuitutuotteet, joita voi käyttää esimerkiksi pakkauksissa.”
Väestömuutokset luovat uutta sahatavaran ja sellun kysyntää
Sahatavaran ja sellupohjaisten tuotteiden kysyntä kasvaa sekä alhaisen että korkean BKT:n maissa, vaikkakin eri syistä. Väestönkasvu lisää rakentamista erityisesti kehittyvien maiden nopeasti kasvavissa suurkaupungeissa.
”Rakentamisessa puu on luontainen materiaali. Myös betonirakentamisessa tarvitaan puuta”, muistuttaa Metsä Fibren myynti- ja asiakkuusjohtaja Ari Harmaala.
Kehittyvissä maissa monien sellusta valmistettujen tuotteiden, kuten paperin, hygieniatuotteiden ja pakkausmateriaalien, kysyntä kasvaa talouden kasvun mukana.
”Elintason nousu näkyy erityisesti hygienian merkityksen ymmärtämisenä. Kun kuluttajat vaurastuvat, elintarvikkeiden pakkaaminen lisääntyy, ja kartongeille tulee uutta kysyntää”, Harmaala sanoo.
Kehittyneissä maissa sellun ja sahatavaran kysynnän kasvua selittävät ennen kaikkea ympäristösyyt ja verkkokaupan kasvu.
”Puun käyttö rakentamisessa yleistyy, koska sahatavara sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Kartonkia käytetään pakkauksissa hiilipohjaisten muovien korvaajana.”
Megatrendien lisäksi sellupohjaisten tuotteiden kysyntää on lisännyt COVID-19-pandemia, joka on vauhdittanut hygieniatuotteiden myynnin kasvua kaikkialla.
Pandemia vahvisti digitalisaatiota
Teknologiatrendeistä vahvin on digitalisaatio, joka oli nopeaa jo ennen COVID-19-pandemiaa. Pandemia vahvisti trendiä entisestään, sanoo Metsä Fibren liiketoiminnan kehitysjohtaja Kaija Pehu-Lehtonen.
”Todella paljon erilaisia asioita on siirtynyt verkkoon. Perinteisetkin kuluttajat ovat oppineet tekemään verkko-ostoksia. Kun tuotteita tilataan entistä enemmän verkosta, pakkausmateriaalien kulutus kasvaa.”
Samaan aikaan painopaperien kysyntä on laskenut.
”Laskeva trendi on vain kiihtynyt, enkä usko, että painopaperien kysyntä enää palaa entiselleen.”
Digitalisaatio tuottaa valtavasti dataa, jota yritykset voivat hyödyntää omassa liiketoiminnassaan. Pehu-Lehtosen mielestä erityisesti eri lähteistä saatavan datan yhdisteleminen avaa uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle.
”Voimme hyödyntää dataa tuotannossa ja ylläpidossa, mutta myös asiakastyössä ja myynnissä. Avointa ilmasto- ja maaperädataa yhdistelemällä voimme arvioida tarkasti, milloin metsistä kannattaa hakea puuta.”
Tekoälyä ja automaatiota hyödynnetään jo sellun, ja pian yhä enemmän myös sahatavaran tuotannossa.
”Rauman sahalla prosessista saatava tieto yhdistetään tuotetietoon. Se edesauttaa tasaisen laadun tekemistä. Myös asiakas saa tuotteestaan entistä tarkempaa tietoa.”
Pehu-Lehtonen uskoo, että sahatavaraa ja erilaisia kuitutuotteita sekä muita uusia biotuotteita valmistetaan tulevaisuudessa entistä useammin teollisissa ekosysteemeissä. Tavoitteena on hyödyntää sisään tuleva materiaali sataprosenttisesti mahdollisimman paljon lisäarvoa tuottaviin kohteisiin.
”Meillä ei kuitenkaan ole osaamista kaikkeen. Siksi tarvitsemme hyviä kumppaneita, jotka jalostavat erilaisia sivuvirtojamme ja sellukuituja uusiin arvoketjuihin. Se hyödyttää ekosysteemiä kokonaisuudessaan.”
Artikkeli on alun perin julkaistu Fibre- ja Timber-lehtien numeroissa 2020-2021. Tutustu lehtiin.