Metsänhoitoa on syytä suunnitella pitkällä aikajänteellä. Hyvin hoidettu metsä on paitsi ilo silmälle, myös ansainnan tuoja tulevillekin sukupolville.
Tekemistä riittää kaikkina vuodenaikoina. Esimerkiksi harvennuksia tehdään lähes ympäri vuoden sen mukaan, mitkä metsäalueet ovat milloinkin korjuukelpoisia.
"Korjuuaikaan vaikuttaa muun muassa sää. Puunkorjuun kannalta kuiva kesä on parempi kuin leuto ja roudaton talvi" kertoo metsäasiantuntija Tauno Tuuppa Metsä Groupista.
Taimikot istutetaan useimmiten keväällä
"Perinteisesti suurin osa havupuiden taimista istutetaan keväisin tai alkukesällä ennen juhannusta. Istutuksia voidaan kuitenkin tehdä roudan sulamisesta syksyyn asti, kunhan maaperä, puulaji ja taimien kasvatustapa huomioidaan", Tuuppa sanoo.
Keväällä on tärkeää kartoittaa vähintäänkin tulevana kesänä hoitoa tarvitsevat taimikot. Paras ajankohta on keskikesä, koska silloin lehtipuu vesoo vähiten. Se tarkoittaa, että kaadettujen puiden kannoista nousee vähemmän uusia vesoja kilpailemaan taimien kanssa.
Varhaisperkaus on ensimmäinen taimikolle tehtävä raivaus, joka tehdään maapohjasta riippuen noin 4–8 vuoden päästä taimien istutuksesta. Perkaus on tärkeää tehdä ajoissa, jotta taimet saavat valoa ja niillä on tilaa kasvaa kunnolla. Silloin taimikosta poistetaan sen kasvua häiritsevät lehtipuut. Tarvittaessa tehdään täydennysistutuksia kuolleiden taimien tilalle.
Taimien hoito vaikuttaa tuleviin tuottoihin
Ennen kuin taimista kasvaa omistajilleen tuloa tuovia järeitä tukkipuita, niiden elintilasta pitää huolehtia useaan otteeseen.
Taimikon harvennus eli toinen raivaus tehdään 10–20 vuoden päästä istutuksesta. Sen tarkoituksena on parantaa kasvatettavan puuston laatua. Se tapahtuu poistamalla huonot taimet ja taimien kanssa kasvutilasta kilpailevat lehtipuut.
"Oikeaan aikaan tehty harvennus on tärkeää. Jos lehtipuut pääsevät kasvamaan liian isoiksi, ne haittaavat havupuiden kasvua. Se taas vaikuttaa suoraan metsänomistajan tulevaisuuden tuottoihin niin ensiharvennuksessa kuin myöhemmin suoritettavissa hakkuissa. Hyvin hoidettu taimikko myös kasvaa nopeammin", Tuuppa kertoo.
Asiantuntija auttaa harvennusten suunnittelussa
Kasvupaikasta ja puulajista riippuen 25–40 vuoden kuluttua istutuksesta on vuorossa ensiharvennus. Se pitää tehdä ennen kuin puiden latvukset ehtivät supistua puiden välisen kilpailun seurauksena. Ensiharvennuksella varmistetaan puuston kehittyminen kunnon tukkipuiksi.
Kasvupaikasta, puulajista ja metsänomistajan tavoitteista riippuen ensiharvennuksen ja koko kuvion uudistamisen välissä tehdään vielä yksi tai kaksi harvennusta, joista ensimmäinen usein noin 15–25 vuotta ensiharvennuksen jälkeen.
"Oikean ajankohdan arvioimiseen kannattaa käyttää asiantuntijan apua, sillä siihen vaikuttavat niin aiemmat hoitotoimenpiteet kuin metsänomistajan taloudelliset tavoitteet", Tuuppa muistuttaa.
Metsänhoidossa pyritään siihen, että kuvion puista noin kymmenen prosenttia on lehtipuita. Usean puulajin metsät eli sekametsät ovat yhden puulajin metsiä kestävämpiä ja monimuotoisempia. Ne ovat myös vähemmän alttiita metsätuhoille, kuten myrsky-, lumi-, tuuli- tai hyönteistuhoille.
Raivaussaha sopii metsänomistajan käteen
Syksyllä pääpaino on hakkuiden ja niihin liittyvien toimenpiteiden suunnittelussa. Silloin saatetaan tehdä myös ennakkoraivauksia.
Ennakkoraivaus on hakkuuta edeltävä työvaihe, jossa poistetaan aliskasvos eli puut, jotka ovat liian pieniä myyntipuuksi tai estävät näkyvyyttä puunkorjuussa ja haittaavat maanmuokkauksessa.
"Raivaussaha on omatoimisen metsänomistajan tärkein työkalu. Ennakkoraivaus sopii hyvin itse tehtäväksi työksi", Tuuppa sanoo.
Kun maa vetää routaan, on talvikorjuukelpoisten kohteiden hakkuutöiden aika.
Artikkeli on alun perin julkaistu Fibre-lehden numerossa 2020-2021. Lue koko artikkeli.