Vanha viisauden mukaan hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Se pätee myös sukupolvenvaihdoksiin. Asia pitää ottaa avoimesti ja ajoissa puheeksi. Sen jälkeen on teetettävä tilan arvonmääritys puolueettoman asiantuntijan avulla. Näin molemmilla osapuolilla on realistisen kokonaiskuva tilan todellisesta arvosta ja metsän tuottonäkymistä.
Sukupolvenvaihdokseen liittyy aina tunnesiteitä, mutta niitä on osattava päätöstä tehtäessä painaa myös taka-alalle. Perillisen on puntaroitava tilannetta samalla tavoin kuin olisi ostamassa metsätilaa perheen ulkopuoliselta myyjältä.
Jos järeämpi puusto on jo pitkälti hakattu eikä kunnollista tuottoa ole odotettavissa vuosikymmeniin, tilasta voi tulla perilliselle vain kallis rasite. Järkevästi hoidettu ja tasaisesti tuottava metsä sen sijaan tarjoaa sukupolvenvaihdokseen monia joustavia vaihtoehtoja. Ensin on toki kartoitettava, päädytäänkö lahjaan vai puhtaaseen tilakauppaan.
Viimeksi mainitun hyötyjä ovat muun muassa ostajan saama metsävähennys, myyjän luovutusvoiton mahdollinen verovapaus, mahdollisuus vajaan neljänneksen arvonmääritystä alempaan kauppahintaan ja myyjän kanssa tapauskohtaisesti sovittavat maksuehdot.
Kun tilakaupalle sovitaan järkevä ja metsätuloihin istuva maksuaika, sitä pystyy rahoittamaan tasaisilla hakkuutuloilla ilman isoja kertahakkuita ja uudistamiskuluja. Samalla uusi sukupolvi saa metsävähennyksen käyttöön puunmyyntituloihin. Metsä voi toki ostohetkellä olla vaiheessa, jossa hakkuukelpoista puuta on vielä niukasti, mutta tämänkin voi huomioida maksuajassa.
Onnistuneen omistajavaihdoksen avainasia on lopulta perillisten aito kiinnostus. Jos sitä ei ole tai perilliset ovat itsekin jo eläkeiässä, kannattaa harkita metsäomaisuuden siirtoa suoraan lapsenlapsille.