Tästä omistusmuodosta syntyy metsäyhtymä. Silloin metsiä ei pilkota osiin, mikä voisi vähentää niistä huolehtimista ja ainakin nostaisi metsänhoidon kustannuksia. Yhtymässä jokaisella on yhtä suuri omistusosuus metsästä, ellei kaupan tai lahjan yhteydessä ole muuta sovittu ja luovutuskirjaan kirjattu. Yhtymässä kaikki päätökset pitää kuitenkin tehdä yksimielisesti, joten valmiiksi erimielisten ei kannata metsäyhtymää perustaa.
Usein on niin, että lähinnä metsiä asuva huolehtii niistä eniten ja myös hoitaa niitä. Tämä työ koituu kaikkien yhteiseksi hyväksi. Jos hän haluaa työstä korvauksen, siitä pitää maksaa virallisesti palkkaa. Mahdollisesta työnjaosta sekä esimerkiksi metsien käsittelyn ja puukaupan perusteista kannattaisi kaiken varalta sopia etukäteen kirjallisesti. Veroilmoituksen metsäyhtymä tekee yhdessä, mutta sen osakkaat maksavat veroa omistusosuutensa mukaisesti.
Metsäyhtymän kannattaa ottaa käyttöön Metsäverkko, jolloin jokainen yhtymän jäsen näkee sieltä kaikki samat metsäomaisuuteensa liittyvät tiedot. He voivat kukin hyväksyä Metsäverkossa puukaupan ja metsänhoitotöiden tarjoukset pankkitunnustensa avulla. He voivat myös valtuuttaa yhden yhtymän jäsenistä toimimaan Metsäverkossa vastuuhenkilönä metsäasioiden hoidossa, ja silti heillä säilyy kaikkien tietojen katseluoikeus.
Jos metsäyhtymän osakkaat haluavat apua metsien hoitamiseen, yksi vaihtoehto on solmia metsäomaisuuden hoitosopimus Metsä Groupin kanssa. Näin yhtymän osakkaiden metsäomaisuuden hoitoon saadaan hyvän startti – oman metsäasiantuntijan avustamana. Yhtymä saa ammattilaiset hoitamaan metsiään, mutta kaikki päätöksenteko pysyy osakkailla.