Kestävä metsänhoito turvemailla

Noin neljäsosa Suomen metsistä kasvaa turvemailla, joten turvemaiden metsillä on suuri rooli metsänomistajien tulonlähteenä ja teollisuuden puunhankinnassa. Tämä sivu kokoaa yhteen keskeiset vinkit turvemaiden metsänhoitoon.

Turvemailla hakkuutulot ovat usein kangasmaita pienemmät ja metsänhoitokustannukset suuremmat. Lisäksi riskit vesistö- ja kasvihuonepäästöihin ovat kangasmaita suuremmat.

Turvemailla tehtävät toimenpiteet tulee suunnitella huolellisesti eri näkökulmat huomioon ottaen, jolloin metsänomistaja voi päättää toimenpiteistä omien tavoitteidensa pohjalta. Kehitämme Metsä Groupissa turvemaiden metsänhoitoa niin, että metsätalous niillä on kannattavaa ja toiminnasta aiheutuvat ilmasto- ja vesistöhaitat ovat mahdollisimman pienet.

Hyödynnä peitteistä metsänkasvatusta

Peitteisessä metsänkasvatuksessa korjataan vain osa puustosta kerralla pois. Se sopii erinomaisesti turvemaille ja vähentää turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä ja vesistövaikutuksia.

Turvemaiden metsänhoidossa olennaista on pitää vedenkorkeus vakaana. Kun turvemaalta korjataan kerralla vain osa puustosta pois, jäljelle jäävä puusto ylläpitää haihduntaa. Vedenpinnan taso pysyy sopivana, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja vesistövaikutuksia.

Peitteisessä metsäkasvatuksessa kerralla saatavat hakkuutulot jäävät pienemmiksi kuin uudistushakkuussa, mutta vastaavasti myös istutus- ja taimikonhoitokustannuksia jää pois.
Etenkin rehevillä turvemailla kannattaa valita peitteinen metsänkasvatus, koska siellä vaikutukset ovat suurimmat. Suosittelemme peitteistä metsänkasvatusta kasvupaikaltaan reheville turvemaille myös metsäsuunnitelmien toimenpide-ehdotuksissa Metsäverkossa.

Katso myös

Hoida turvemaita Metsä Group Plus -mallilla

Tutustu puukauppakohtaiseen Metsä Group Plus -hoitomalliin. Rehevien ojitettujen kuusivaltaisten turvemaiden Metsä Group Plus -hakkuissa maksetaan omistajajäsenille lisäbonusta, kun käytetään avohakkuun sijaan peitteisiä menetelmiä eli pienaukko- tai poimintahakkuita, eikä hakkuiden yhteydessä tehdä kunnostusojituksia.

Lue lisää

Tavoitteena sopiva vedenkorkeus

Sopiva vedenkorkeus on tärkeää sekä puiden kasvulle että ilmasto- ja vesistöpäästöjen vähentämiselle. Puille riittää, että pääosa juurista on vedenpinnan yläpuolella. Jos vedenpinta nousee ylemmäs, puiden kasvu heikkenee, märästä turpeesta vapautuu ilmastoa lämmittävää metaania ja humus lähtee liikkeelle. Jos vedenpinta painuu alemmas, kuivuva turve hajoaa ja siitä vapautuu ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia.

Paras aika tarkistaa vedenpinnan taso on loppukesällä. Sopiva vedenkorkeus on 30–40 sentin syvyydellä turpeen pinnasta. Silloin puiden juuret ovat pääosin veden yläpuolella eikä vesi enää haittaa niiden kasvua.

Vakaa ja oikea vedenpinta on tärkeää turvemaalla.

Muita vinkkejä turvemaiden metsänhoitoon

Lannoitettu metsä kasvaa ja haihduttaa vettä

Lannoitettu metsä kasvaa ja haihduttaa vettä

Turvemaa sisältää luontaisesti usein runsaasti typpeä, mutta puut eivät pysty hyödyntämään sitä fosforin ja kaliumin vähäisyyden takia. Fosforia ja kaliumia voidaan lisätä maaperään tuhkalannoituksella, joko antaa puustolle jopa vuosikymmeniä kestävän kasvulisän.

Kun metsän kasvu lannoituksen ansiosta kiihtyy, metsä haihduttaa entistä enemmän vettä ja pitää vedenpinnan sopivalla tasolla. Silloin kunnostusojitusta ei välttämättä tarvita. Samalla ravinteita päätyminen ojiin, ympäristöön ja vesistöihin vähenee entisestään.
Kunnostusojitus vain todelliseen tarpeeseen

Kunnostusojitus vain todelliseen tarpeeseen

Kunnostusojitus tarkoittaa sitä, että vanhoja umpeenkasvaneita ojia perataan auki. Emme uudisojita vesitaloudeltaan luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia soita.

Kunnostusojitusta ei kannata tehdä vain vanhasta tottumuksesta, vaan tarve kannattaa harkita huolellisesti. Liian tehokas kuivatus ei lisää metsän kasvua, mutta lisää hiilidioksidipäästöjä turpeen hajotessa. Kannattaa myös pohtia, voisiko vedenpinnan liian korkeaa tasoa korjata kunnostusojituksen sijaan esimerkiksi tuhkalannoituksella tai peitteisellä metsänkasvatuksella.

Uudistushakkuussa, jossa pääosa haihduttavasta puustosta hakataan, tarvitaan usein ainakin osittaista ojien perkausta. Kunnostusta tarvitaan, jos vesi seisoo ojissa loppukesän kuivimpinakin aikoina lähellä turpeen pintaa. Usein riittää, että ojaverkostosta kunnostaa vain osan.
Heikkotuottoiset turvemaat jätetään metsätalouden ulkopuolelle

Heikkotuottoiset turvemaat jätetään metsätalouden ulkopuolelle

Kitukasvuisilla ja ojituksen jälkeenkin vetisillä metsäalueilla voi miettiä vaihtoehtona ennallistumaan jättämistä, jossa metsä jätetään luonnontilaan. Käytännössä metsän annetaan jälleen soistua ja palata asteittain takaisin alkuperäiseen tilaan. Tätä ennallistumisprosessia voi nopeuttaa poimimalla talteen järeämpää puustoa joko osittain tai kokonaan.

Edustavilla kohteilla voidaan harkita aktiivista ennallistamista tai suojelua esimerkiksi Metso- tai Helmi-ohjelmien kautta.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi turvemaiden metsänhoito vaatii erityistä huolellisuutta?

Turvemailla hakkuutulot ovat usein kangasmaita pienemmät ja metsänhoitokustannukset suuremmat. Lisäksi vesistö- ja kasvihuonepäästöihin liittyvät riskit ovat suurempia, joten toimenpiteet kannattaa suunnitella huolellisesti metsänomistajan tavoitteet huomioon ottaen.

Mitä peitteinen metsänkasvatus tarkoittaa turvemailla ja miksi sitä suositellaan?

Peitteisessä metsänkasvatuksessa korjataan kerralla vain osa puustosta. Se sopii turvemaille, koska jäljelle jäävä puusto ylläpitää haihduntaa ja auttaa pitämään vedenkorkeuden vakaampana, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja vesistövaikutuksia.

Mikä on turvemaalla sopiva vedenkorkeus ja milloin se kannattaa tarkistaa?

Sopiva vedenkorkeus on tärkeää sekä puiden kasvulle että ilmasto- ja vesistöpäästöjen vähentämiselle. Paras aika tarkistaa vedenpinnan taso on loppukesällä, ja tavoitetaso on noin 30–40 cm turpeen pinnasta.

Milloin kunnostusojitus on perusteltua – ja milloin ei?

Kunnostusojitusta ei kannata tehdä vain vanhasta tottumuksesta, vaan tarve tulee harkita tapauskohtaisesti. Kunnostusojitusta voidaan tarvita esimerkiksi uudistushakkuun yhteydessä, jos vesi seisoo ojissa loppukesän kuivimpinakin aikoina lähellä turpeen pintaa. Usein riittää, että ojaverkostosta kunnostaa vain osan.

Miten lannoitus voi auttaa turvemailla?

Tuhkalannoituksella voidaan lisätä erityisesti fosforia ja kaliumia, joita turvemaa sisältää vähän. Tuhkalannoitus kiihdyttää puuston kasvua pitkäksi aikaa. Paranevan kasvun vuoksi metsä haihduttaa enemmän vettä ja vedenpinta pysyy sopivammalla tasolla, jolloin kunnostusojitusta ei välttämättä tarvita.