Pyydä tarjous metsänhoidosta metsäasiantuntijaltamme. Hän osaa kertoa, mikä metsänhoitotyö on ajankohtainen sinun metsässäsi. Metsänhoitoon kuuluu esimerkiksi uuden metsän perustaminen ja taimikonhoito. Voit pyytää tarjouksen myös Metsäverkossa.
Pyydä tarjous metsänhoidosta metsäasiantuntijaltamme. Hän osaa kertoa, mikä metsänhoitotyö on ajankohtainen sinun metsässäsi. Metsänhoitoon kuuluu esimerkiksi uuden metsän perustaminen ja taimikonhoito. Voit pyytää tarjouksen myös Metsäverkossa.
Taimikonhoito on tutkitusti taloudellisesti erittäin kannattava investointi. Laskelmat osoittavat, että jos eteläisessä Suomessa kasvavan kuusitaimikon varhaisperkaus ja taimikon harvennus jätetään tekemättä, on metsästä kiertoajan aikana saatava taloudellinen tulos noin 30 prosenttia pienempi kuin silloin, jos taimikko olisi hoidettu ajallaan. Mäntytaimikoissa ero on vielä suurempi, sillä männyn kasvu taantuu tiheyden seurauksena kuusta voimakkaammin latvusten supistuessa liikaa.
Taimikonhoidon kannattavuus perustuu ennen kaikkea siihen, että metsästä kiertoajan kuluessa saatavan ainespuun määrä ja laatu kasvavat. Kun taimikonhoito on tehty, ensiharvennusvaiheessa kertyy selvästi enemmän ainespuuta kuin hoitamattomassa metsikössä, metsikön kiertoaika lyhenee, ja arvokkaan tukkipuun osuus koko kiertoajan puuntuotoksesta kasvaa. Kun metsänomistaja saa tukkipuusta noin kolminkertaisen tulon kuitupuuhun verrattuna, parantaa tukkiosuuden kasvu metsätalouden kannattavuutta selvästi.
Taimikonhoidossa päätöksenteon kanssa ei kannata vitkastella, sillä taimikossa aika on konkreettisesti rahaa. Jokainen viivytelty vuosi varhaisperkauksessa tai taimikon harvennuksessa lisää työstä aiheutuvia kustannuksia noin kymmenen prosenttia. Kun korolle lasketaan korkoa, tulokset hätkähdyttävät: Kun taimikon varhaisperkaus tehdään oikea-aikaisesti, eli havupuiden ollessa noin metrin pituisia, ovat arvonlisäverottomat kustannukset luokkaa 380 euroa hehtaarilta. Jos työ toteutetaan kolme vuotta myöhemmin, ovat kulut samalla kohteella jo 506 euroa.
Kun otetaan huomioon työhön saatava kemera-tuki, 160 euroa hehtaarilta, jää metsänomistajalle maksettavaa ajallaan suoritetusta työstä noin 220 euroa hehtaarilta. Kolme vuotta myöhässä tehty työ maksaa tuki mukaan lukien jo 346 euroa. Taimikonhoitoon saatava kemera-tuki ei nouse, vaikka työ tulee kalliimmaksi.
Käytännössä varhaisperkaus maksaa myöhästyneenä metsänomistajalle tässä tapauksessa yli 50 prosenttia enemmän. Taimikon harvennuksessa kustannukset ovat kolmen vuoden viivästymisen vuoksi jopa 60–70 prosenttia korkeammat. Lisäksi metsän kiertoaika pitenee, kun puiden järeytyminen hidastuu, eli tulot saadaan myöhemmin kuin vaihtoehdossa, jossa taimikot olisi hoidettu ajallaan.
Kun kasvu metsässä kohdentuu laadukkaisiin tulevaisuuden tukkipuihin, hyötyy taimikonhoidosta välillisesti myös ilmasto. Hyvin toteutetulla taimikonhoidolla pyritään siihen, että taimikosta kehittyy nopeasti elinvoimainen ja tuhoja kestävä metsä, joka sitoo kasvaessaan lisääntyvät määrät hiiltä. Mitä suurempi osa kiertoajan kuluessa korjattavasta puusta on tukkipuuta, sitä enemmän myös hiiltä sitoutuu laadukkaisiin pitkän käyttöiän puutuotteisiin.
Metsän nopealla uudistamisella on merkitystä myös ilmaston näkökulmasta, sillä mitä ripeämmin uusi metsä perustetaan, sitä nopeammin puihin alkaa jälleen sitoutua hiiltä. Hyvin hoidettu taimikko muuttuu eteläisessä Suomessa hiilinieluksi jo noin 15 vuoden ikäisenä. Lue lisää metsien hiilinieluista täältä.
Kemera-tuki on kannustin yksityiselle metsänomistajalle. Sitä on mahdollista hakea myös taimikonhoitotöihin. Mahdolliset Kemera-tuet myöntää Suomen metsäkeskus. Varhaisperkaukseen ja taimikonharvennukseen Kemera-tukea voi saada 160 euroa hehtaarilta. Nuoren metsän hoitoon tukea voi saada 230 euroa/ha, ja jos työn yhteydessä kerätään pienpuuta, 450 euroa/ha.
Kemera-tukia koskeva laki on päättymässä 31.12.2023. Jos aiot hakea Kemera-tukea, hakemus tulee toimittaa Metsäkeskukselle 1.10.2023 mennessä. Kemera-tuen tilalle tulee uusi metka-kannustejärjestelmä vuonna 2024. Lue lisää Metsäkeskuksen nettisivuilta.
Taimikonhoidon kustannukset ovat myös vähennyskelpoisia metsätalouden verotuksessa.
Taimikonhoidossa monimuotoisuus otetaan huomioon aina varhaisperkauksesta lähtien, sillä taimikonhoidossa tehdyt valinnat vaikuttavat pitkälle metsän tulevaisuuteen. Jos esimerkiksi taimikonhoitovaiheessa raivataan kaikki lehtipuu pois, niitä on vaikea saada kasvuun mukaan enää myöhemminkään.
Taimikonhoidossa pyritään sekapuustoisuuteen, koska se lisää monimuotoisuutta ja kestävyyttä muuttuvassa ilmastossa. Taimikon varhaisperkauksessa säästetään rauduskoivuja, jotka ovat siemensyntyisiä ja enintään havupuiden pituisia. Lisäksi myös muita lehtipuita jätetään isoihin aukkopaikkoihin. Tavoitteena on, että taimikonhoidon jälkeen jäljellä on yhtä monta lehtipuulajia kuin ennen sitä.
Taimikonharvennuksessa tehdään lopulliset valinnat kiertoajalla kasvatettavan puuston suhteen. Jos tavoitellaan havupuuvaltaista metsää, lehtipuusekoitusta jätetään noin 10 %. Näin saadaan lisättyä luonnon monimuotoisuutta ja maisemaan tulee vaihtelua.
Jos alikasvos ei haittaa kasvatettavaa puustoa, kaikkea ei ole tarpeen raivata pois. Siten vältetään myös turhaa työtä. Taimikonhoidossa perustetaan uusia tai säästetään vanhoja suojatiheikköjä, jotka jätetään metsänkäsittelyn ulkopuolelle kaikissa metsänhoidon vaiheissa. Suojatiheiköt tarjoavat suojaa ja ravintoa linnuille ja nisäkkäille.