Metsälannoituksella lisäpotkua kasvuun ja hiilen sidontaan

Hyvään metsänhoitoon kuuluu monta vaihetta, mutta metsälannoitus on niistä nopein metsänomistajan käytössä oleva tapa lisätä metsän kasvua ja hiilensidontaa. Kasvatuslannoitus parantaa puiden kasvua sekä tehostaa hiilensidontaa ja hillitsee näin ilmastonmuutosta. Oikein toteutetusta metsän lannoituksesta hyötyvätkin sekä ympäristö että metsänomistajan talous.

Kasvatuslannoitusten myynti on keskeytetty toistaiseksi, koska typpilannoitteita ei ole tällä hetkellä saatavissa metsien kasvatuslannoituksiin. Terveyslannoituksia (tuhka- ja boorilannoitukset) myydään ja toteutetaan normaalisti.

Pyydä tarjous metsänhoidosta

Pyydä tarjous metsänhoidosta metsäasiantuntijaltamme. Hän osaa kertoa, mikä metsänhoitotyö on ajankohtainen sinun metsässäsi. Metsänhoitoon kuuluu esimerkiksi uuden metsän perustaminen ja taimikonhoito. Voit pyytää tarjouksen myös Metsäverkossa.

Tarjouspyynnön aihe
Toivon yhteydenottoa


Metsä Forest kunnioittaa yksityisyyttäsi ja käsittelee henkilötietojasi noudattaen soveltuvaa tietosuojalainsäädäntöä. Käytämme antamiasi henkilötietoja yhteydenpitoon ja mahdollisen liikesuhteen ja yhteistyön ylläpitämiseen. Mikäli olet jo Metsäliitto Osuuskunnan asiakas tai jäsen, yhteystietoja päivitetään nyt antamiesi tietojen perusteella. Voit lukea lisää Metsä Forestin tietosuojaselosteesta.

Tähdellä merkityt tiedot ovat pakollisia.

Kivennäismaiden lannoitukset ovat yleensä kasvatuslannoituksia. Niissä maastoon levitetään typpilannoitetta, koska kivennäismailla puuston kasvua rajoittaa yleensä typen määrä. Turvemailla typpeä on yleensä yllin kyllin, mutta muita ravinteita saattaa olla liian vähän tai väärässä suhteessa, joten turvemaiden ravinnehäiriöitä korjataan terveyslannoituksella.

Metsälannoitus elvyttää kasvun

Ravinnepuutos voidaan usein määrittää silmävaraisesti puuston ulkonäön perusteella. Metsäasiantuntijamme osaa auttaa ravinnepuutoksen arvioinnissa. Lannoituksen jälkeen puuston neulasisto elpyy ja tehokkaamman yhteyttämiskoneiston ansiosta puun kasvu paranee. Kasvunlisäys voi kangasmaiden kasvatuslannoituksissa olla parhaimmillaan 30 prosenttia. Turvemaiden terveyslannoituksilla puuston kasvu voi jopa kaksin- tai kolminkertaistua.

Lannoitustulokseen vaikuttavat metsän sijainti, maan viljavuus ja puuston kunto. Kasvatuslannoituksissa metsänomistaja voi odottaa 13–25 kuution kokonaislisäkasvua hehtaarille lannoituksen vaikutusajaksi. Lannoitus on kannattava investointi myös taloudellisesta näkökulmasta. Kohteesta riippuen metsänomistaja voi saada siitä 10–20 prosentin tuoton.

Lannoitus-levitys-807x454.jpg

Kasvatuslannoituksella lisää tukkia ja lyhyempi kiertoaika

Kasvatuslannoituksesta hyötyy eniten harvennettu, hyväkuntoinen metsä. Harvennuksen jälkeen on hyvä antaa latvusten ja juuriston vahvistua pari–kolme vuotta ennen lannoitusta. Parhaita kasvatuslannoituskohteita ovat varttuneet, kuivahkojen kankaiden mäntyvaltaiset ja tuoreiden kankaiden kuusi- tai mäntyvaltaiset kasvatusmetsät. Männiköissä pääosa lannoituksen kasvua lisäävästä vaikutuksesta saavutetaan keskimäärin kuudessa vuodessa ja kuusikoissa noin kahdeksassa vuodessa.

Lannoituksen ansiosta kasvu lisääntyy, ja kuidun muuttuminen tukkipuuksi nopeutuu. Niinpä päätehakkuussa saadaan enemmän ja arvokkaampaa puuta, ja lannoitetussa metsässä seuraava hakkuu voi aikaistua jopa kuudella vuodella lannoittamattomaan verrattuna.

Tuhkalannoitus-helikopteri-807x454

Tuhkalannoitus sopii turvemaille

Ojitetuilla turvemailla puiden kasvua rajoittaa usein kaliumin ja fosforin puute. Turvemaiden ravinnepuutoksiin paras lannoite on hyvälaatuinen puutuhka, joka sisältää yleensä oikeassa suhteessa kaikkia puiden tarvitsemia ravinteita. Tuhkalannoituksella puuston kasvu saadaan korjattua pitkäksi aikaa, jopa 50 vuodeksi. Turvemaan terveyslannoituksen kustannuksiin voi hakea kemera-tukea.

Tuhkalannoitus sopii puustoisille, paksuturpeisille ja runsastyppisille turvemaille. Aiemmin turvemaat useimmiten kunnostusojitettiin terveyslannoituksen yhteydessä, mutta nykytiedon valossa ojittamisesta ei ole merkittävää hyötyä puuston kasvulle, jos vedenpinta on valmiiksi jo yli 30 senttimetrin syvyydellä maan pinnan tasosta. Lannoitus kiihdyttää metsän kasvua. Koska hyväkuntoinen ja kasvava metsä puolestaan haihduttaa entistä enemmän vettä ja pitää maaperän vesitason tasapainossa, kunnostusojitusta ei välttämättä tarvita. Tarpeeton kunnostusojitus lisää hiilen vapautumista turpeen hajotessa ja aiheuttaa myös riskin vesistövaikutuksien lisääntymiselle.

Vesistöt ja pohjavesi otetaan metsälannoituksessa huomioon

Metsälannoitus toteutetaan metsätraktorilla ajouria hyödyntäen tai ilmasta käsin helikopterilla. Kasvatuslannoituksia tehdään koko kasvukauden ajan. Tuhkalannoituksia teemme myös talvella harvennushakkuiden yhteydessä.

Lannoitushankkeet toteutetaan huolellisesti ympäristöä kunnioittaen. Esimerkiksi vesistöjen varsille jätetään 20–50 metrin levyiset suojakaistat, ja metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät elinympäristöt rajataan lannoituksen ulkopuolelle. Vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla ei käytetä muita lannoitteita kuin puhdasta puutuhkaa. Metsän virkistyskäyttöä, kuten marjastusta tai sienestystä, lannoitus ei estä.

Pyydä tarjous metsälannoituksesta!