Lintujen pesintä otetaan huomioon metsätöiden suunnittelussa

Lintujen pesinnän onnistumisen kannalta tärkein ajanjakso on touko–heinäkuu, pohjoisessa hieman myöhemmin. Tuona aikana tehtävissä metsätöissä otetaan pesintä huomioon monin tavoin. Pesä säilyy parhaiten, kun sen sijainti on metsätöitä tekevien tiedossa.

Mitä rehevämpi metsä, sitä suurempi lintukanta siellä elää ja sitä enemmän siellä on pesiä. Siksi yksinkertaisin keino vähentää metsätöiden pesinnälle aiheuttamia haittoja on kohdentaa puunkorjuu kuiville ja kuivahkoille kankaille varsinkin kiihkeimpään pesintäaikaan. Näin on Metsä Groupissa toimittu jo vuosikausia.

Kelirikko ja kiihkein pesintäaika osuvat tavanomaisena keväänä osittain päällekkäin, ja sekin vähentää metsätöiden määrää pesinnän herkimpään aikaan.

Jos rehevä lehtipuuvaltainen metsä tai esimerkiksi korpi joudutaan korjaamaan pesimäaikana vaikka logistisista syistä, Metsä Groupin operaatioasiantuntija tekee kohteelle ennakkotarkistuksen ennen korjuuta. Havaitut pesät säilytetään puunkorjuussa.

Petolintujen pesäpuut ovat rauhoitettuja. Suuret petolinnut ovat herkkiä pesimäaikaisille häiriöille, joten pesän läheisyydessä ei tehdä hakkuita tai muita metsätöitä pesimäaikaan. Hylätty, selvästi rikkoutunutkin pesäpuu on rauhoitettu, vaikka sen ympäristössä voidaan toimia normaalisti.

Tiedossa olevat linnunpesät säilyvät parhaiten

Pyrimme säästämään linnunpöntöt sekä kolo- ja lahopuut hakkuissa. Jos tärkeä pesä ei ole tiedossa, sen säilyminen metsätöissä on sattuman ja metsäammattilaisen havainnoinnin varassa.

Muista siis kertoa petolinnun pesästä puukauppaa tai metsänhoitotyötä suunniteltaessa - ne pesäpuut, joiden sijainti on tiedossa, säilyvät varmimmin. Metsänomistajilla ja lintuharrastajilla on paljon tietoa, joka ei näy esimerkiksi metsään.fi:ssä eikä tule metsäammattilaisen tietoon, jos sitä ei hänelle kerrota.

Suuret kolohaavat kannattaa ilmoittaa myös, koska niiden koloissa pesii eri lajeja eri vuosina: esimerkiksi palokärki, muut tikat, helmipöllö, varpuspöllö, liito-orava ja lepakot. Monimuotoisuussyistä Metsä Group jättää automaattisesti kaikki läpimitaltaan yli 40-senttiset haavat puunkorjuun ulkopuolelle.

Jos metsätöissä tulee vastaan linnunpesä, se säästetään ja merkitään karttaan. Näin tieto pesästä siirtyy ketjussa eteenpäin. Pesät voidaan myös merkitä suojele ja säästä -nauhalla, mutta näin ei tehdä avoimessa maastossa, koska varislinnut oppivat nopeasti apajille.

Merkkaa myös linnunpöntöt Metsäverkkoon

Monet metsänomistajat rakentavat linnunpönttöjä metsiin. Linnunpöntön ripustaminen edellyttää aina maanomistajan lupaa. Pöntöt tulee myös huoltaa säännöllisesti. Kun puunkorjuun aika koittaa, pikkulinnun pöntön metsänomistaja voi siirtää itse pois korjattavalta alueelta toisaalle, kunhan se tehdään hyvissä ajoin ennen pesimäkautta ja puunkorjuuta.

Pitkäjänteisesti metsätöitä suunnitteleva voi alun perinkin sijoittaa pöntön tulevaan säästöpuuryhmään tai esimerkiksi vesistön suojakaistan tai muun luontokohteen yhteyteen. Pöntön sijainnin voi merkitä Metsäverkkoon, niin tieto pysyy tallessa ja näkyy myös metsäasiantuntijalle.

Metsä Group on sorvannut ja jakanut kymmeniä tuhansia linnunpönttöjä ilmaiseksi metsänomistajille, ainoa ehto on ollut niiden ripustaminen metsään.