Lahopuuta syntyy metsiin luontaisesti puiden kuollessa, tuhojen seurauksena ja hakkuualoille jätetyistä säästöpuista. Lahopuun puute on edelleen yleisin yksittäinen syy metsälajien uhanalaisuuden taustalla.
Tekopökkelöiden teko on helppo ja edullinen tapa lisätä pystylahopuun määrää metsissä ja lisätä siten oman metsän monimuotoisuutta. Pystypökkelössä on eri korkeudella erilaiset kosteusolosuhteet, ja näin ollen se tarjoaa hyvin monipuolisia olosuhteita kuolleessa puussa elävälle lajistolle. Lahopuun lisääminen on erityisen tärkeää nuorissa ja varttuneissa kasvatusmetsissä, joissa on vähän lahopuuta.
Metsä Groupin hakkuissa Suomessa on systemaattisesti tehty tekopökkelöitä lokakuusta 2016 alkaen. Aluksi niitä tehtiin kaksi joka hehtaarille. Vuoden 2020 alun jälkeen tehdyissä puukaupoissa määrä kaksinkertaistettiin neljään tekopökkelöön hehtaarille. Metsänomistaja päättää puukaupan teon yhteydessä, tehdäänkö tekopökkelöitä vai ei. Vuoden 2020 puukaupoistamme 84 prosentissa tehtiin tekopökkelöitä.
Helmikuussa 2023 tekopökkelöt tulivat myös osaksi PEFC-sertifioinnin kriteerejä. PEFC-sertifiointi edellyttää sekä elävien että kuolleiden säästöpuiden jättämistä hakkuissa, ja jos leimikolta ei löydy riittävää määrää kuollutta puuta, niiden tilalle tulee tehdä tekopökkelöitä. Metsä Group tekee jatkossakin tekopökkelöitä neljä kappaletta hehtaarille, jotta metsiin saadaan monipuolista lahopuustoa. Mikäli kuolleen puun määrä ylittää PEFC:n vaatiman kuolleen puun määrän, pyydetään tekopökkelöiden tekemiseen maanomistajan lupa.
Lehtipuu on paras pökkelöpuu
Tekopökkelöiden valinnassa suositaan lehtipuita. Jo kuitupuukokoinen runko käy tekopökkelöksi. Haavat, huonolaatuiset hieskoivut ja mutkaiset tai vaurioituneet lehtipuut ovat myös hyviä vaihtoehtoja tekopökkelöiksi.
Metsät pyritään kasvattamaan sekametsiä aina kun se kasvupaikalle sopii. Jos hakkuualalla on vain yksittäisiä lehtipuita, niitä ei kannata katkaista tekopökkelöiksi vaan jättää säästöpuiksi. Näissä tilanteissa tekopökkelö tehdään havupuusta.
Teemme kolopesijöille kotipuita
Jotta tikat ja tiaiset voivat tehdä koloja tekopökkelöön, sen pitää olla laho ja lehtipuuta. Rungon lahoamiseen menee useampi vuosi. Lintujen pesintätiheys vaihtelee paljon, mutta keskimäärin Suomessa pesii metsähehtaarilla 1–4 lintuparia. Neljä tekopökkelöä hehtaarilla on siten kunnon lisä tulevia kolopuita.
Metsä Group on suurin yksittäinen puunostaja Suomessa ja toimimme isoilla pinta-aloilla. Yksittäisten metsänomistajien monimuotoisuusteot kertautuvat ja teemme satoja tulevia kolopuita joka päivä, vuoden ympäri.
Tekopökkelöt tiheikköön tai säästöpuuryhmään
Hyvä paikka tekopökkelölle on suojatiheikkö. Sellainen syntyy, kun raivauksissa ja hakkuiden yhteydessä jätetään alikasvosta ja pensaikkoa raivaamatta. Eläimet ja linnut hyötyvät suojatiheikön antamasta turvasta.
Uudistushakkuissa tekopökkelö kannattaa sijoittaa säästöpuuryhmään, sillä keskellä taimikkoa töröttävä tekopökkelö voi näyttää jonkun silmään rumalta. Toisaalta se on petolinnulle oiva tähystyspaikka. Harvennusmetsässä tekopökkelö ei näy kauas.
Säästöpuuryhmän sijaintia kannattaisi miettiä jo ensimmäisessä harvennuksessa ja jättää suunniteltuihin kohtiin enemmän lehtipuustoa. Kun metsässä on lehtipuita koko sen elinkaaren ajan, kiittävät niin luonto kuin metsänomistajan kukkarokin: taloudellisesti vähäarvoisesta lehtipuusta saa ekologisesti arvokkaan tekopökkelön tai säästöpuun.
