Komea pino kuusipöllejä lepää tien varressa hiljan päättyneen harvennushakkuun tuloksena. Kauempana pellon takana on pinoissa mäntyä ja koivua. ”Isompaa ja pienempää harvennusta tehtiin kaikkiaan seitsemältä kuviolta”, metsänomistaja Petri Niemelä laskee.
Niemelän puoliso Katri Paananen kertoo, että kuvioiden harventamista oli suunniteltu jo pari talvea. ”Kun metsäasiantuntijamme Ari Hylkilä lupasi, että puut ehditään korjata vielä tänä talvena, tarjoukseen oli helppo tarttua.”
Niemelä ja Paananen olivat lukeneet uudesta hinnoittelumenetelmästä, jonka Metsä Group oli marraskuussa ottanut käyttöön koko maassa. Järeysrunkohinnoitellussa puukaupassa metsänomistaja saa puistaan maksun kokonaisina runkoina, ilman perinteistä jaottelua tukki ja kuitupuutavaralajeihin. ”Uusi kauppatapa kiinnosti, joten pyysin Aria tekemään tarjouksen”, Niemelä kertoo.
Runkohinta järeyden ja laadun perusteella
Järeysrunkohinnoittelussa puukaupan lopullinen hinta määräytyy todellisen keskijäreyden mukaan korjuun jälkeen. Tarjouksen pohjana on hintamatriisi, josta metsänomistaja näkee metsäasiantuntijan arvioiman leimikon keskijäreyden ja sen mukaisen runkohinnan kuutiometrille.
Hintamatriisista metsänomistaja näkee, miten kuutiohinta muuttuu, jos puiden todellinen järeys muuttuu ennakkoon arvioidusta. Jos keskijäreys on suurempi kuin tarjouksessa, ostaja maksaa puusta enemmän. Jos se on pienempi, myös maksu on pienempi.
Niemelän ja Paanasen metsät ovat hoidettuja ja hyväkasvuisia. Esimerkiksi ennakkoraivaukset pariskunta on tehnyt huolellisesti. Juuri tämän kaltaiset metsät soveltuvat Hylkilän mukaan parhaiten järeysrunkohinnoitteluun. ”Kun metsä on hoidettu ja ennakkoraivattu, valtapuuston alla ei ole pieniläpimittaista puustoa, joka pudottaisi keskijäreyttä”, Hylkilä sanoo.
Koska osa kuvioista oli varttuneempaa, noin 60vuotiasta metsää, ja osa pieniläpimittaisempaa, noin 45vuotiasta metsää, tarjouksessa käytettiin niille eri Järeysrunkohintaa ja hintamatriisia.
Katkonta korjuuhetken tarpeiden mukaan
Niemelän ja Paanasen metsässä puukauppa eteni sopimuksesta toteutukseen rivakkaa tahtia. Kaupasta sovittiin marraskuussa, ja jo tammikuussa hakkuut oli saatu päätökseen ja osa rungoista matkalla kohti jalostuslaitostaan. Kuusitukit kuljetettiin Vilppulan sahalle ja havu ja koivukuitu Äänekosken biotuotetehtaalle.
Aina tahti ei ole yhtä ripeä. Etenkin talvileimikoilla korjuu voi viivästyä jo siksi, ettei sopivia korjuuolosuhteita tule. Järeysrunkohinnoittelussa puun ostajan ei kuitenkaan tarvitse arvailla markkinatilannetta vuoden, parin päähän, koska puut voidaan katkoa tehtaiden ja sahojen senhetkisen tarpeen mukaan.
Ei enää pinojen kiertämistä
Ensimmäisestä järeysrunkohinnoitellusta puukaupasta jäi Niemelälle ja Paanaselle hyvä kokemus. ”Puumäärä ja eurot menivät aika tarkkaan siten kuin tarjouksessa oli arvioitu. Saimme tutut puunkorjaajat työmaalle, ja hakkuujälki oli hyvä”, Niemelä sanoo.
Siitä metsänomistajat ovat hyvillään, ettei heidän hakkuiden jälkeen ole tarvinnut huolehtia siitä, mihin pinoon puut päätyivät. ”Tuntuu, että laatuun vedotaan usein. Milloin rungossa on ollut lenkoa, milloin lahoa, joka on ollut syynä siihen, että se on päätynyt kuitupuukasaan”, Paananen sanoo.
Hylkilä muistuttaa, että Järeysrunkohinnoittelussa yllättävistä, vasta hakkuun yhteydessä paljastuvista laatuvioista vastuun kantaa ostaja. ”Kaupan jälkeen puun myyjälle on merkitystä vain poistuvan puuston järeydellä.”
Uusi kauppatapa kiinnostaa
Metsä Group otti marraskuussa 2021 Järeysrunkohinnoittelun käyttöön koko maassa. Hylkilän mukaan uusi hinnoittelumalli on herättänyt kiinnostusta metsänomistajien keskuudessa. Yleisin kysymys, johon Hylkilä saa vastata on, kumpi hinnoittelumalleista loppujen lopuksi on metsänomistajalle kannattavampi vaihtoehto.
”Metsänomistaja saa halutessaan päätöksenteon tueksi myös puutavaralajihinnoitteluun perustuvan tarjouksen, mutta ei hinnoittelumallien välillä pitäisi olla suurta eroa. Lähtökohta on, että ne ovat keskimäärin samalla viivalla keskenään”, Hylkilä painottaa.
”Järeysrunkohinnoittelu tulee varmasti yleistymään, kun metsänomistajien tietoisuus siitä lisääntyy. Itsekin tulen varmasti puhumaan enemmän sen puolesta jatkossa”, Hylkilä arvelee. Myös Niemelä ja Paananen kannustavat muita metsänomistajia harkitsemaan järeysrunkohinnoittelua. ”Jos metsässä on sopiva kohde, kyllä tätä kauppatapaa kannattaa kokeilla.”
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Metsä Groupin Viestissä 1/2022.
Teksti Maria Latokartano
Kuvat Tomi Aho