Järeät haavat sekä muut harvoin metsissä esiintyvät kotimaiset lehtipuulajit, esimerkiksi raita, tuomi, pihlaja ja lepät jätetään metsiin. Ne ovat avainpuulajeja, joiden varassa elää monipuolinen eliöstö. Tätä ennen nämä harvinaisemmat lehtipuulajit, joille ei ole teollista jatkojalostusta, on säästöpuita lukuun ottamatta korjattu teolliseen energiantuotantoon.
”Haluamme yhdessä metsänomistajien kanssa pitää huolta siitä, että suomalaiset metsät säilyvät jatkossakin elinvoimaisina ja terveinä. Se on meidän yhteinen etumme. Fiksusti toimien voimme Suomessa sekä hyödyntää puuta että kehittää luonnon monimuotoisuutta. Metsänomistaja päättää tietysti itse metsiensä hoidosta”, Riissanen sanoo.
Koskee pysty- ja hankintakauppaa
Uusi linjaus koskee sekä pysty- että hankintakauppoja, jotka on tehty 1.6.2022 alkaen. Sitä ennen tehtyihin kauppoihin linjaus ei vaikuta. Ostolinjauksen ainoan poikkeuksen muodostavat kohteet, joissa hakkuun tarkoituksena on maankäyttömuodon muutos, eli metsä hakataan esimerkiksi pelloksi tai tien, rakennusten tai sähkölinjojen rakentamiseksi. Näillä kohteilla päätös kaikkien puiden poistamisesta on tehty jo ennen puukauppaa.
Linjaus ei myöskään koske osuuskunnan omistajajäsenten metsiin aikoinaan perustettuja hybridihaavikoita tai vierasperäisiä puulajeja kuten lehtikuusta.
Jos omistajajäsen haluaa hakkauttaa harvinaisempia lehtipuita omiksi polttopuikseen hakkuun yhteydessä, se onnistuu kuten tähänkin asti. Monimuotoisuuden kannalta sitä ei suositella. Nuoren metsän hoitokohteilla ja ennakkoraivauksessa voidaan edelleen kaataa harvinaisempiakin lehtipuita maahan, mutta Metsä Group ei osta niitä teolliseen energiantuotantoon. Metsänomistaja voi halutessaan tehdä ne polttopuiksi ja myydä energiaksi.
Lajirikkaus tukee metsän elinvoimaa
”Suomen metsien tilavuudesta 97 prosenttia on mäntyä, kuusta ja koivua. Haapaa on 1,7 prosenttia tilavuudesta, ja osa on järeää haapaa. Kaikkia muita puulajeja on yhteensä 1,3 prosenttia, joten harvoin metsissä tavattavien lehtipuulajien säilyminen ja niiden määrän lisääntyminen on tärkeää sekä metsäluonnon monimuotoisuuden että ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta”, kehitysjohtaja Juho Rantala kertoo.
Lajirikkauden ajatellaan parantavan metsien kykyä selviytyä hyvinvoivana muuttuvassa ympäristössä. ”Eri puulajeille on omat niille erikoistuneet lajinsa. Säästettävät puut muodostavat puulajien kirjon, joka kestää yli kiertoaikojen, ja ne edesauttavat lahopuun syntymistä talousmetsiin”, Rantala sanoo.
”Tämä linjaus ei ole mitenkään ristiriidassa hyvän metsänhoidon kanssa. Teemme jatkossakin taimikonhoitotyöt hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti”, Rantala sanoo.
Taimikonhoidon eri vaiheissa metsään jätetään sopivasti lehtipuita jo sekametsien synnyn edistämiseksi. Esimerkiksi kuusikoissa lehtipuusekoitus parantaa tutkitusti puuston kasvua. Harvoin metsissä esiintyvät lehtipuut kannattaa jo aiemmissa metsänhoidon vaiheissa suunnitella säästöpuiksi.
Hakkeesta pääosa latvusmassaa
Metsä Groupin ja sen omistajajäsenten tärkein panos uusiutuvan energian tuotantoon Suomessa ovat sähköyliomavaraiset sellu- ja biotuotetehtaat.
Lisäksi Metsä Group toimittaa kiinteitä puupolttoaineita teollisille asiakkailleen. Näitä ovat teollisuuden sivutuotteet, kuten kuori ja sahanpuru sekä latvusmassasta, rankapuusta tai kokopuusta tehty metsähake. Rangasta ja kokopuusta osa on ollut harvinaisempia lehtipuulajeja. Näiden osuus korvataan hankintamäärien kasvaessa latvusmassalla ja muiden puupolttoaineiden osalta yleisemmillä puulajeilla.
”Kiinteistä puupolttoaineista valtaosa on sivutuotteita. Yksittäinen suurin metsähakkeen lähde taas on latvusmassa. Metsä Groupin puukäyttö kasvaa Rauman sahan ja Kemin biotuotetehtaan ansiosta ja se tarkoittaa, että myös energiaksi käytettävien sivutuotteiden ja latvusmassan määrä kasvaa nykyisestä”, puuenergiapäällikkö Peter Pekkola kertoo.
Nykyisellään sivutuotteiden käyttö energiantuotannossa on kokonaisuuden kannalta järkevää ja resurssitehokasta. Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring kumppaneineen miettii koko ajan uutta käyttöä sivutuotteille, joten tulevaisuudessa vaikkapa kuorelle voi olla korkeamman jalostusarvon käyttöä kuin poltto. Metsä Groupin tavoitteena on kasvattaa omistajajäsenten metsiin perustuvan omaisuuden arvoa.
Artikkeli on julkaistu Metsä Groupin Viestissä 2/2022.
Teksti Krista Kimmo
Kuvat Jari Kurvinen ja Esa Ervasti